Linnansilta (, Krepostnoj most, vanhalta suomalaiselta nimeltään Turunsilta) on Viipurissa sijaitseva silta, joka ylittää Linnasalmen ja yhdistää vanhan kaupunkikeskustan sen länsipuoliseen Linnasaareen. Ensimmäinen puusilta paikalle rakennettiin jo 1600-luvulla ja nykyinen teräsbetonisilta valmistui 1980.
Historia Varhaisimmat sillat Vuonna 1293 perustettu Viipurin linna oli aluksi yhdistetty mantereeseen ja Linnasaareen kahdella vedettävällä sillalla. Ensimmäinen koko Linnasalmen ylittävä silta rakennettiin vasta 1600-luvulla. Se oli osa Turun ja Viipurin yhdistänyttä Suurta rantatietä, joten siltaa alettiin kutsumaan Turunsillaksi. Puurakenteista siltaa korjattiin lukuisia kertoja vuosien saatossa, kunnes Saimaan kanavan avaamisen yhteydessä 1856 valmistui uusi avattava silta. Laivojen kulkiessa sen kaupunginpuoleinen pää vedettiin maihin. Silta paloi vuonna 1868 ja rakennettiin uudelleen 1869–1870.Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti Tietosanakirja Osakeyhtiö 1919, Projekt Runeberg. Viitattu 27.10.2014. Vuonna 1888 siltaa paranneltiin jälleen ja 1895 rakennettiin vetosillan tilalle käsikäyttöisesti toimiva kääntösilta, joka mahdollisti kahden aluksen yhtäaikaisen kulkemisen.
1900-luvun alku ja sotavuodet Vuonna 1912 Linnansilta sai raitiovaunukiskot, kun Linnasaaren ja keskustan välinen raitioliikenne aloitettiin.Мосты Выборга Saimaan kanava. Viitattu 27.10.2014. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Linnansilta avattiin kesäaikana kerran tunnissa 10–15 minuutin ajaksi, mikä aiheutti isoja ruuhkia sillan molempiin päihin. Kun liikenne taas päästettiin sillalle, pyrkivät ihmiset ylittämään sen mahdollisimman nopeasti, mikä puolestaan sai usein aikaan vakavia onnettomuuksia. Erityisesti hevoset pelkäsivät vilkasliikenteistä siltaa.Virolainen, Merkku: ”Savimontusta suojeluskunnan aluepäälliköksi: Eero Virolaisen elämä”, s. 50–51. Suomi Oy, Sastamala 2014. Teoksen verkkoversio
Talvisodan aikana Linnansilta kärsi pommituksissa pahoja vaurioitaViipurin Linnansilta on poikki SA-kuva, 7.3.1940. Viitattu 27.10.2014. ja jatkosodan sytyttyä neuvostoliittolaiset räjäyttivät sen elokuussa 1941, ennen kuin suomalaiset valtasivat kaupungin takaisin.Linnansilta SA-kuva, 31.8.1941. Viitattu 27.10.2014. Silta rakennettiin syksyn aikana uudelleen sotavankityövoimallaVanjat rakentavat Viipurin Linnansiltaa SA-kuva, 6.10.1941. Viitattu 27.10.2014. ja se vihittiin käyttöön marraskuun lopulla 1941.Viipurin Linnansilta vihitään ja avataan liikenteelle 29.XI.1941, klo 15 SA-kuva, 29.11.1941. Viitattu 27.10.2014. Tammikuussa 1942 alettiin Linnansillan kaupunginpuoleiseen päähän jälleen rakentamaan uutta kääntösiltaa,Linnansillan kääntösiltaa rakennetaan (kuvattu linnan tornista) SA-kuva, 30.1.1942. Viitattu 27.10.2014. joka saatiin valmiiksi toukokuun aikana.Viipurin Linnansillan kääntösilta paikoilleen asennettuna ja ensi kerran avattuna liikenteelle SA-kuva, 18.5.1942. Viitattu 27.10.2014. Jatkosodan perääntymisvaiheen aikana 20. kesäkuuta 1944 suomalaiset joukot puolestaan räjäyttivät Linnansillan. Se tapahtui kun Suomen lippu oli noin kello 16.45 laskettu Viipurin linnan tornista ja viimeiset suomalaiset poistuneet kaupungin keskustan alueelta.
Nykyinen Linnansilta Viipurin siirryttyä syksyllä 1944 Neuvostoliiton haltuun, lakkasi liikenne Saimaan kanavalla ja kääntösilta jäi lähes kokonaan vaille käyttöä. Linnansilta purettiin lopulta 1960-luvun puolivälissä kanavan uudelleenrakentamisen yhteydessä. Liikenne siirtyi samalla modernille Pietarin sillalle, joka oli valmistunut vuonna 1960 parisataa metriä Linnansillan itäpuolelle. Nykyinen teräsbetoninen silta rakennettiin vuosina 1979–1980. Sen keskiosasta on aikaisempien siltojen tavoin kulkuyhteys Viipurin linnaan.
Kuvia
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Venäjän tieliikennesillat Luokka:Viipurin rakennukset ja rakennelmat Luokka:Suomen tieliikennesillat Luokka:Viipurin liikenne