Urmijärvi on Satakunnassa Eurassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Lapinjoen vesistössä Isossuonojan valuma-alueeseen.
Maantiede Urmijärven pinta-ala on 7,4 hehtaaria ja sen pituus on noin 500 ja leveys 270 metriä. Järven luusua sijaitsee järven koillisrannalla, josta saa alkunsa 1,3 kilometriä pitkä Koisonoja, joka yhtyy Koumanojaan heti Auvaisen pohjoispuolella ja se puolestaan Vilimussuonojaan.
Järven rantaviiva on 1,1 kilometriä pitkä ja se on puoliksi ojitettua suota ja metsäistä moreenimaata. Kaakkoisrannalla on loma-asuntoja. Pohjoisranta rajautuu peltoon. Viereisestä Auvoljärvestä laskee lyhyt suo-oja Urmijärveen. Järvien pinnan korkeuserot ovat vain 30 senttimetriä. Järville pääsee Lapin ja Honkilahden yhdistävältä seututieltä 210.
Luonto Urmijärvessä viihtyy ainakin jokirapu, jotka on alkuperäinen laji, sekä ankerias, joka on istutettu laji. Kaakossa nousee 40 metriä ylemmäksi Pärkänvuori.
Luonnonhistoriaa Urmijärven allas muodosti joskus jääkauden jälkeen pienen lahden, jonka suu alkoi maankohoamisen vuoksi kuroutua umpeen litorinamerestä. Tämä aiheutti järven suolapitoisuuden alenemisen ja esimerkiksi levien lajisto vaihtui makeavetisille järville tyypilliseksi. Lajiston muuttumisen alkuhetki on ajoitettu pohjasedimenttien kairauksella noin 3580–3480 eaa. ja täysin makeavetiseksi järvi oli muuttunut kairauksien perusteella 3400–3300 eaa. Sitä välivaihetta, jolloin järvessä on laimeaa murtovettä, kutsutaan kluuvifladaksi. Järvialtaan kynnys, joka erotti lopulta järven merestä, sijaitsi 40,7 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella.
Historia Vuoden 1849 Euran pitäjänkartassa ”Eura Socken 1849” Urmijärven nimi on kirjoitettu ”Wähä Avuljärvi”.
Lähteet
Aiheesta muualla Digitaaliarkisto: Auvaisten Isojaon kartta ja jakokirja , 1785-1785 (A13:1/2-6), Urmijärven kartta Digitaaliarkisto: Auvaisten N:o 1-3, Isojaonjärjestely , kartta ja asiakirjat 1898-1898 (A13:1/12-24), Urmijärven kartta
Luokka:Lapinjoen vesistö Luokka:Hinnerjoen järvet