thumb|Bambaranaamio Castello Sforzescon taidekokoelmasta. thumb|Naista esittävä patsas Musée du quai Branlyssa. Bambarat (myös bamanat) ovat mande- eli mandingoryhmään kuuluva kansa Malin länsi- ja keskiosissa, Norsunluurannikolla, Guineassa ja Gambiassa. Pieniä bambararyhmiä elää myös Burkina Fasossa ja Senegalissa. He puhuvat mandelaisiin kieliin kuuluvaa bambaraa ja osa myös ranskaa. Ulkonäöltään bambarat ovat negridejä.Narody mira, s. 84. Yli 70 prosenttia heistä on sunnalaisia muslimejaOlson, s. 64. ja loput harjoittavat perinteistä uskontoa. Bambaroita arvioidaan olevan lähes neljä miljoonaa henkeä, joista valtaosa asuu Malissa. Asutus on keskittynyt Nigerin yläjuoksun ja sen sivujokien varrelle.Olson, s. 63.

Etninen historia Bambaroiden lähisukukansoja ovat mandekieliä puhuvat malinket, djulat ja soninket.Afrika, s. 139. Heidän esi-isänsä asuivat keskiaikaisen Malin valtakunnan itäosassa. Kansan omakielinen nimi on bamana. Nimitys bambara (”uskoton”, ”vääräuskoinen”) juontuu siitä, että he vastustivat sitkeästi muslimien käännyttämisyrityksiä.

Erilliseksi kansaksi bambarat muodostuivat 1600-luvulla syntyneessä Segun valtakunnassa, josta myöhemmin irtautui Kaarta ja joukko muita pikkuvaltioita. Islam levisi alueelle vasta 1800-luvun puolivälistä lähtien. Siirtomaa-aikana bambarat muodostivat huomattavan osan Ranskan armeijan alkuasukasjoukoista (Tirailleurs Sénégalais). Nykyään he ovat Malin pääkansallisuus, jonka kieltä ymmärtää noin 80 % maan väestöstä.

Elinkeinot ja aineellinen kulttuuri Kansan pääelinkeino on maanviljely. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, riisi, maissi, tomaatit, kurpitsat, vesimelonit ja mausteet. Myyntiin kasvatetaan puuvillaa ja maapähkinää. Lisäksi harjoitetaan karjanhoitoa. Käsityöammatteja ovat metallin käsittely, saviastioiden ja korujen valmistus sekä kehrääminen ja kankaiden kutominen.

Perinteisiä asumuksia ovat savesta valmistettu sudanilaistyyppinen pyöreä ja olkikattoinen maja tai Saharan liepeillä neliskulmainen ja tasakattoinen talo. Miesten perinteinen vaatetus koostuu lyhyistä housuista, hihattomasta paidasta ja puuvillaisesta vinoneliön muotoisesta päähineestä. Naiset ovat kuuluisia liskoja, kilpikonnia ja krokotiileja esittävillä abstrakteilla kuvioilla koristelluista puvuistaan.Encyclopedia of the Peoples of Africa, s. 97. Nykyään suuri osa kansasta asuu kaupungeissaEncyclopedia of the Peoples of Africa, s. 96. ja käyttää eurooppalaisia vaatteita. Ruokavalio käsittää liha-, vihannes, ja kalakastikkeilla maustettuja puuroja. Juomia ovat olut ja palmuviini.

Yhteiskunta ja henkinen kulttuuri Perinteiseen yhteiskuntarakenteeseen kuuluvat endogamiset sukuyhteisöt sekä kastijärjestelmä, jonka huipulla ovat maanviljelijät ja soturit. Kuuluisia ylhäisiä sukuja ovat Keita ja Traoré. Sukulaisuussuhteet ovat patrilineaarisia ja avioliitto virilokaalinen (vaimo muuttaa miehen luokse). Moniavioisuus on yleistä. Kyläyhteisöä hallitsee kylän perustajasuvun vanhimman miehen johtama neuvosto.Narody mira, s. 84–85. Initiaatioriitin läpikäyneet miehet muodostavat salaseuroja.

Bambaroiden perinteinen uskonto käsittää esi-isien palvontaa, myyttejä, magiaa ja naamioriittejä. Polyteistista jumalolentojen kokonaisuutta johtaa veden jumala Faro. Rikkaaseen kansanperinteeseen kuuluu vaeltavien griot-laulajien esittämä eepos sekä satuja, lauluja, tansseja ja sanontoja.Narody mira, s. 85. Bambaran kirjakieli luotiin 1960-luvulla, ja ensimmäinen kaunokirjallinen teos ilmestyi vuonna 1977.Afrika, s. 134.

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Art & Life in Africa: Bamana Information Tribal African Art: Bambara

Luokka:Burkina Fason etniset ryhmät Luokka:Gambian etniset ryhmät Luokka:Guinean etniset ryhmät Luokka:Malin etniset ryhmät Luokka:Norsunluurannikon etniset ryhmät Luokka:Senegalin etniset ryhmät Luokka:49.3 Afrikan kansojen kansatiede