Katri Briitta Ilona Kulmuni (s. 4. syyskuuta 1987 Tornio) on suomalainen poliitikko. Hän on ollut vuodesta 2024 lähtien Euroopan parlamentin jäsen. Kulmuni toimi syyskuusta 2019 syyskuuhun 2020 Suomen Keskustan puheenjohtajana sekä joulukuusta 2019 kesäkuuhun 2020 Suomen valtiovarainministerinä ja pääministerin sijaisena Marinin hallituksessa.

Kulmuni nousi eduskuntaan vuoden 2015 vaaleissa. Toisella kaudellaan vuonna 2019 hänet valittiin kesäkuusta joulukuuhun 2019 toimineen Rinteen hallituksen elinkeinoministeriksi ja myöhemmin saman vuoden aikana Juha Sipilän seuraajaksi keskustan puheenjohtajaksi. Hallituksen vaihtumisen yhteydessä Kulmunista tuli Marinin hallituksen valtiovarainministeri.

Koulutus ja poliittisen uran alku Kulmuni kävi peruskoulun Ruotsin puolella Haaparannalla, Tornion ja Haaparannan yhteisessä kielikoulussa. Kulmuni valmistui ylioppilaaksi Tornion yhteislyseon lukiosta vuonna 2006 ja yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi Lapin yliopistosta vuonna 2010 pääaineenaan kansainväliset suhteet ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 2018. Kulmuni puhuu viittä kieltä: suomea, ruotsia, englantia, ranskaa ja venäjää. Hänen sujuva kielitaitonsa herätti huomiota hänen toimiessaan ministerinä.

Kulmuni aloitti poliittisen uransa Tornion kunnallispolitiikassa vuoden 2008 kunnallisvaaleissa, vaikkei tullut vielä valituksi kaupunginvaltuustoon. Hän toimi Tornion nuoriso- ja kulttuurilautakunnan jäsenenä 2009–2012. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa hän sai eniten ääniä Torniossa, kuten myös vuosien 2017 ja 2021 kuntavaaleissa. Kulmuni toimi Tornion kaupunginvaltuuston puheenjohtajana 2013–19.

Joulukuusta 2010 kesäkuuhun 2011 Kulmuni työskenteli ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen lehdistöavustajana. Vuodesta 2015 alkaen Kulmuni toimi Suomi–Venäjä-Seuran puheenjohtajana mutta luopui puheenjohtajuudesta 9. kesäkuuta 2019 tultuaan nimitetyksi elinkeinoministeriksi Rinteen hallitukseen. Hän on toiminut myös Suomen YK-liiton hallituksen puheenjohtajana 2016–2017 ja Pohjola-Nordenin hallituksen puheenjohtajana 2018–2019.

Poliittinen ura Kulmuni on kertonut, että yhteiskunnallisista asioista hänet sai kiinnostumaan yläasteen yhteiskuntaopin opettaja. Hän aloitti poliittisen toimintansa Keskustanuorissa 18-vuotiaana. Kulmuni toimi Lapin Keskustanuorten puheenjohtajana sekä Suomen Keskustanuorten liittohallituksen jäsenenä vuosina 2010–2011. Ensimmäisen kerran Kulmuni valittiin eduskuntaan vuoden 2015 vaaleissa Lapin vaalipiiristä vaalipiirin suurimmalla äänimäärällä, 9 702 äänellä.

Vuonna 2016 hänet valittiin Keskustan toiseksi varapuheenjohtajaksi ja hän uusi varapuheenjohtajan paikkansa vuonna 2018. Kulmuni toimi puolueensa varapuheenjohtajana Juha Sipilän vuoden 2019 vaalitappion aikaan.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Kulmuni valittiin jatkokaudelle eduskuntaan 8 423 äänellä.

Kulmuni nimitettiin elinkeinoministeriksi kesäkuussa 2019. Keskustan puheenjohtajaksi hänet valittiin syyskuun 2019 puoluekokouksessa. Hän voitti vastaehdokkaansa Antti Kaikkosen äänin 1092–829. Myöhemmin samassa kuussa hänet nimitettiin pääministerin sijaiseksi.

Toimittaja Marko Junkkarin mukaan Postin lakon yhteydessä pääministeri Antti Rinteen puheiden ristiriita Postin tiedotteen kanssa sai monet keskustalaiset pitämään varmana, että Rinne oli valehdellut eduskunnalle. Siksi keskusta ei voinut allekirjoittaa opposition välikysymykseen annettavaa hallituksen vastausta, joka tukisi Rinteen puheita. Kulmuni kertoi, ettei puolueen eduskuntaryhmällä tai puoluehallituksella ole luottamusta pääministeriin. Sdp:n eduskuntaryhmän kokouksen jälkeen Rinne jätti eronpyyntönsä 3. joulukuuta 2019. Kulmuni valittiin valtiovarainministeriksi ja pääministerin sijaiseksi Marinin hallitukseen. Valtiovarainministerinä Kulmuni oli nuorin sitten Risto Rytin. Kulmuni on myöhemmin kertonut, ettei yhteistyö Marinin hallituksen "viisikossa" sujunut hyvin ja että hän oli kannattanut tiukempaa talouspolitiikkaa. Kulmuni piti virheenä Marinin hallituksen puoliväliriihen menokehyspäätöksiä.

Kohu viestintävalmennuksista Kesäkuussa 2020 Suomen Kuvalehti julkisti tietoja, joiden mukaan Kulmuni oli maksattanut henkilökohtaisia valmennuksiaan valtion rahoilla yli 50 000 euron edestä. Harri Saukkomaan Tekiriltä ostettu valmennus sisälsi muun muassa neuvonantoa, analyysiä ja strategista konsultointia. Kulmunia valmennettiin 6 324 euron edestä 3. joulukuuta 2019, jolloin Antti Rinne joutui eroamaan pääministerin toimesta. Iltalehden mukaan Saukkomaa valmensi Kulmunia myös kamppailuun keskustan puheenjohtajuudesta Antti Kaikkosta vastaan syksyllä 2019. Saukkomaa ja Tekir laskuttivat valtiovarainministeriöltä 5 600 euroa analyysistä, neuvoista sekä katsauksesta Kulmunin somekanaviin tämän julkaistua Instagramissa kyselyn, keitä Al-Holin pakolaisleiriltä pitäisi tuoda Suomeen. Kulmuni lupautui maksamaan kustannukset ministeriöille takaisin. Kulmuni päätti itse erota hallituksesta 5. kesäkuuta. Myöhemmin Kulmuni on perustellut eroaan sillä, että hänen oli kannettava tapahtuneesta kokonaisvastuu hänen saatuaan tietää, että koulutuspalvelu oli kohtuuttoman hintainen. "En halunnut myöskään puolueen kärsivän tämän asian takia, ja jätin ministerin tehtävät. Asia on osaltani onneksi loppuun käsitelty aikaa sitten. Maksoin myös omista varoistani koulutuslaskut, vaikka mitään juridista velvoitetta siihen ei ollut", Kulmuni kirjoitti kesällä 2024.

Kulmunille tilattiin syksyllä 2019 työ- ja elinkeinoministeriön tekemällä sopimuksella viestintäkoulutus, jonka yhteydessä tehtiin myös puitesopimus konsultointitöistä. Iltalehden julkaisemien Kulmunin erityisavustaja Kari Jääskeläisen ja ministeriön viestintäyksikön välisten viestien mukaan hankinta tehtiin ministeriön yleisistä sopimuksista poikkeavana suorahankintana ministerin toiveesta. Kulmuni itse kertoi, ettei tiennyt koulutusten hinnasta eikä ollut osallistunut sopimuksen tekemiseen. Kulmunin siirtymisen yhteydessä valtiovarainministeriö teki erillisen, samansisältöisen sopimuksen Tekirin kanssa. Valtiovarainministeriö teki hankinnasta oikeudellisen arvion, jonka mukaan hankintaan ei liity oikeudellisia tai hallinnollisia epäselvyyksiä, mutta suorahankinnan syytä ei ollut merkitty hankinta-asiakirjoihin asiaankuuluvasti. Valtiovarainministeriö päätti sopimuksen 11. toukokuuta 2020 suorahankinnan perusteen poistuttua. Kulmunin erityisavustajana toiminut Kari Jääskeläinen tuomittiin tapauksesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen petoksesta. Hovioikeus kumosi vuonna 2024 Jääskeläisen tuomion. Korkein oikeus myönsi kuitenkin syyttäjälle valitusluvan. Korkein oikeus tuomitsi vuonna 2026 Jääskeläisen petoksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta 80 päiväsakkoon.

Puheenjohtajavaali 2020 Keskustan puheenjohtajavaalissa 5. syyskuuta 2020 Kulmuni menetti puheenjohtajan paikkansa Annika Saarikolle. Vaalissa annettiin 2 264 hyväksyttyä ääntä, joista Saarikko sai 1 157 ääntä. Kulmunin äänimäärä oli 773.

Puheenjohtajakauden jälkeen Kulmuni valittiin vuoden 2022 aluevaaleissa Lapin hyvinvointialueen aluevaltuustoon. Hän sai 1 966 ääntä, mikä oli korkein äänimäärä Lapin vaalipiirissä.

Kulmuni ilmoitti 14.2.2024 lähtevänsä ehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleihin 2024. Kulmuni kertoi haluavansa keskittyä EU-parlamentissa erityisesti luonnonvarakysymyksiin vastustaen liiallista EU-sääntelyä Suomen luonnonvaroista sekä yhteisvastuullisten velkamekanismien lisäämistä. Kulmuni perusteli ehdokkuuttaan myös halukkuudellaan palauttaa Suomen Keskustan kadonnutta luottamusta. Kulmuni sai vaaleissa 67 028 ääntä ja tuli valituksi Euroopan parlamenttiin. Hän oli kaikista ehdokkaista ääniharava Oulun ja Lapin vaalipiireissä. Viikko ennen vaalipäivää Kulmuni synnytti toisen lapsensa.

Euroopan parlamentissa Kulmuni valittiin EU-parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaan. Kulmuni kertoi olevansa tyytyväinen valiokuntapaikkaansa, koska valiokunta käsittelee mm. suomalaisia metsiä ja metsätaloutta koskevia asioita.

Näkemykset Arvot Kulmuni sijoittuu Helsingin Sanomien ja Ylen vaalikonevastausten perusteella keskusta-oikeistoon. Ylen vaalikoneessa Kulmuni ei erotu vahvasti konservatiivina tai liberaalina. Helsingin Sanomien vaalikoneen käyttämällä GAL–TAN-jakaumalla Kulmuni on kallellaan kansalliskonservatismiin (TAN). HS:n vaalikoneeseen Kulmunin antamissa näkemyksissä korostuu voimakkaimmin mielipiteet koskien maaseudun vahvempaa roolia.

Kannanottoja Kulmunin mukaan aluepolitiikka näkyy Rinteen hallituksen vuoden 2020 budjetissa, ja hänen mielestään elä­mi­sen edel­ly­tys­ten pi­tää ol­la mah­dol­li­sim­man tasa-ar­voi­set kaut­ta maan.

Kulmuni totesi syyskuussa 2019, että hänen mielestään Suomen ilmastopolitiikka ei ole ollut riittävän yrityslähtöistä eikä elinkeinoelämämyönteistä. Hän uskoo, että hallituksen hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä pyrkivän ilmastotavoitten saavuttamiseksi yritykset on otettava tiukasti mukaan työhön.

Helsingin Sanomien joulukuussa 2019 julkaisemassa gallupissa Keskustan kannatus jäi 11,1 prosenttiin, joka oli puolueen huonoin tulos kautta aikain. Lehden haastattelussa 27. joulukuuta Kulmuni pohdiskeli, ettei keskustan selviäminen ole enää ”automaatio”. ”Voi olla myös, ettei keskusta nouse tästä”, hän totesi.

Kesäkuussa 2020 Kulmuni ehdotti eläkeiän nostamista.

Vaalimenestys Kuntavaalit Vuosi Kunta Äänet Tulos Lähde 2008 Tornio 39 ei valittu 2012 Tornio 648 valittiin 2017 Tornio 784 valittiin 2021 Tornio 804 valittiin     Eduskuntavaalit Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos Lähde 2011 Lapin vaalipiiri 3 339 varalla 2015 Lapin vaalipiiri 9 702 valittiin 2019 Lapin vaalipiiri 8 423 valittiin 2023 Lapin vaalipiiri 8 397 valittiin

Yksityiselämä Katri Kulmunin lapsuudenkoti on vanhalla sukutilalla, jossa Kulmuneita on asunut 1400-luvulta lähtien. Hänen isänsä on maaseudun pienyrittäjä ja äiti erityisopettaja. Lapsena hän kävi koulua Haaparannan puolella kielikoulussa, jossa opiskeli sekä suomalaisia että ruotsalaisia oppilaita. Hän opiskeli myös venäjää ja hakeutui opiskelemaan Pietariin.

Katri Kulmuni on avioliitossa Jyrki Peisan kanssa, joka työskentelee johtajana Metsäteollisuus ry:ssä ja järjestön johtoryhmässä. Kulmuni ja Peisa menivät naimisiin joulukuussa 2023 yli 10 vuoden yhdessäolon jälkeen. Heillä on kolme lasta.

Kunnianosoituksia

55x55px Suomen Leijonan ritarikunta (Suomi, 2023)

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Suomen Keskustan poliitikot Luokka:Suomen Keskustan puheenjohtajat Luokka:Suomen elinkeinoministerit Luokka:Suomen valtiovarainministerit Luokka:Tornion kaupunginvaltuutetut Luokka:Lapin vaalipiiri Luokka:Vuonna 1987 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt Luokka:Erityisavustajat Luokka:Lapin aluevaltuutetut Luokka:Suomen Keskustan europarlamentaarikot Luokka:Nykyiset Suomen europarlamentaarikot Luokka:Kansanedustajat