thumb|150px|right|Viipurin maalaiskunnan epävirallinen perinnevaakuna.
Viipurin maalaiskunta () on Viipurin läänissä sijainnut entinen Suomen kunta, jonka alue nykyisin kuuluu Venäjälle. Viipurin maalaiskunta ympäröi Viipurin kaupunkia ja Viipurinlahden pohjukkaa. Kunta rajoittui lännessä Säkkijärveen, Vahvialaan ja Nuijamaahan, pohjoisessa Jääskeen ja Antreaan, idässä Heinjokeen ja Kuolemajärveen sekä etelässä Johannekseen ja Viipurille kuuluneeseen Uuraaseen. Viipurin maalaiskunnassa oli myös Ihantalan kirkonkylä, jossa kuuluisat taistelut käytiin.
Historia Viipurin pitäjä lienee muodostunut Torgils Knuutinpojan ristiretken ja Viipurin linnan perustamisen jälkeen vuonna 1293. Ensimmäinen kirjallinen maininta Viipurin pitäjästä on vuodelta 1347, Ruotsin kuninkaan Maunu Eerikinpojan verotusta koskevassa käskykirjeessä. Viipurin pitäjä oli pinta-alaltaan laaja, käsittäen koko myöhemmän Rannan kihlakunnan alueen. Siitä erotettiin aikojen kuluessa linnan eli Siikaniemen seurakunta (joka oli olemassa ainakin vuosina 1542–1710), Säkkijärvi, Koivisto, Johannes, osia Nuijamaasta ja Vahvialasta sekä kaupungin eri seurakunnat.
Viipurin maalaiskunnassa sijaitsi useita viipurilaisten kauppiassukujen hallitsemia kartanoita. Nykyään niistä ovat olemassa ainoastaan Monrepos ja Kiiskilän kartano.
Seurakunta Viipurin kaupunki ja maalaiskunta muodostivat alkujaan yhteisen seurakunnan, kunnes se jaettiin 2.5.1889 annetulla keisarillisella käskykirjeellä kolmeksi kirkkoherrakunnaksi. Nämä olivat kaupungin suomen- ja ruotsinkieliset seurakunnat sekä Viipurin maaseurakunta. Jakautuminen toteutui kuitenkin vasta vuonna 1906. Osia maaseurakunnasta liitettiin vuonna 1919 Vahvialan kirkoherrakuntaan ja vuonna 1926 Ihantalaan. Viipurin esikaupunkialueet liitettiin kaupunkiin vuosina 1924–1933.Viipurin maaseurakunta - HisKi - Suomen SukututkimusseuraViipurin maaseurakunta
Kylät 1939 Ahokas, Alasommee, Alasäiniö, Haankylä (myös Haka), Hapenensaari, Hämäläinen, Ihantala, Juustila (myös Juustilanjoki), Jyrkilä, Järvelä, Kaipola, Karppila, Kaukola, Kiiskilä, Kilpeenjoki, Kilpeenjoki–Sydänmaa, Kilpeenjoki–Vakkila, Konkkala, Korpelanautio, Kurikkala, Kähäri, Kärki, Kärstilä, Lahti, Lavola, Leppälä, Lihaniemi, Lyykylänjärvi, Mannikkala, Mälkki, Naulasaari, Nikoskela, Nuoraa, Näätälä, Pakkainen, Parkaus, Perojoensuu, Pien-Merijoki, Pietilä, Pihkala, Piispansaari, Porkansaari, Rapattila, Rasalahti, Repola–Lyykylä, Repola–Tervajoki, Rikkola, Ryysylä, Rääsiälä, Saarela, Samola, Savolainen, Suur-Merijoki, Suurpero, Tali, Terävälä, Tikkala, Tirhiä, Uskila, Uusikartano, Vahvaniemi, Vatikivi, Ventelä, Ykspää, Ylivesi, Yläsommee, Yläsäiniö Lakio 1982, s. 264–265
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 27 koulupiiriin.
Asukasluvun kehitys Viipurin maalaiskunnan asukasluku 1880–1940 Väestön elinkeino. Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975. Tilastollisia tiedonantoja N:o 63. Tilastokeskus. Vuosi Asukasluku Huomautukset 1880 14 891 1890 17 825 1900 18 773 1910 36 688 Aluejärjestelyissä vuonna 1906 siirrettiin 3 877 henkeä Viipurin mlk:sta uuteen Nuijamaan kuntaan ja 2 443 henkeä Viipurin kaupunkiin. 1920 46 364 1930 29 681 Aluejärjestelyissä vuonna 1921 siirrettiin 4 642 henkeä Viipurin mlk:sta uuteen Vahvialan kuntaan, vuonna 1924 13 242 henkeä ja vuonna 1928 3 074 Viipurin mlk:sta Viipurin kaupunkiin. 1939 19 842 Aluejärjestelyissä vuonna 1932 siirrettiin 858 henkeä ja vuonna 1933 11 271 henkeä Viipurin mlk:sta Viipurin kaupunkiin. 1940 18 571 Luku ei täysin tilastokelpoinen, koska väestö oli siirtynyt pois kunnan alueelta ja osa oli siirtynyt kirjoille sijoituspaikkakunnilleen.
Kun Viipurin maalaiskunta muun luovutetun Karjalan kanssa valloitettiin takaisin jatkosodan alussa ja palautettiin muun Suomen yhteyteen, paluumuutto alkoi myös Viipurin maalaiskunnan alueelle. Vuoden 1941 loppuun mennessä Viipurin maalaiskunnan alueelle oli palannut 2 047 asukasta. Vuodet 1942 ja 1943 olivat vilkkaita paluumuuton vuosia ja vuoden 1943 lopulla palanneita oli jo 10 870.Kuujo 1982, s. 416 Paluumuutto jatkui edelleen 1944, mutta Neuvostoliiton suurhyökkäyksen vuoksi suurin osa Viipurin maalaiskunnasta evakuoitiin kesäkuun 16.–17. päivinä.Kuujo 1982, s. 417
Viipurin maalaiskunnan väestöä asutettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin Uudenmaan kuntiin: Hyvinkään mlk, Lohjan mlk, Nurmijärvi, Tuusula ja Vihti. <ref> Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki. </ref>
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla Johan Ståhl, Wilhelm Ögård: Mogenpörtboken Del 1 : Moöns sång : Wilhelm Ögårds liv och dikter ; Släkten Ögårds rötter, Pyttis 2002, , sivut 17-25 (Äikään kartano)'' Äikään kartano Kilpeenjoen kylässä 1902-1910 (ruotsiksi)
*