Ylimarkku () on Pohjanmaalla sijainnut entinen Suomen kunta. Kunnan asukasluku oli sen lakkautushetkellä 1 575. Ylimarkun kunta liitettiin vuonna 1973 Närpiöön. Sen naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Korsnäs, Närpiö, Petolahti, Pirttikylä ja Teuva.

Ylimarkun vaakunan suunnitteli G. Lindström ja se vahvistettiin vuonna 1968. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1972, s. 150. Otava 1971, Helsinki. Maantiede Ylimarkku sijaitsee Närpiönjoen keskijuoksun varrella eikä entisen kunnan alue ulotu aivan merenrantaan saakka. Maisemakuvaa luonnehtii pohjalaispitäjille tyypillinen ero viljavan jokilaakson ja sitä ympäröivien melko karujen vedenjakajaseutujen välillä. Korkeuserot ovat kuitenkin vähäisiä lukuun ottamatta eräitä itä- ja koillisosan kallioita. Närpiönjokeen yhtyy Ylimarkun alueella Brännback å, joka alkaa Horonjokena Teuvan puolelta. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa – Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 418. Porvoo–Helsinki: WSOY, 1973. Kylän asutus on keskittynyt Närpiönjoen laaksoon, muutoin alue on hyvin harvaan asuttu.

Ylimarkun väkiluku väheni 1960-luvulla voimakkaasti suurempiin asutuskeskuksiin ja Ruotsiin suuntautuneen muuttoliikkeen vuoksi. Tarmio ym. (toim.), s. 421. Vuoden 1970 väestönlaskennan mukaan Ylimarkun ammateissa toimivista asukkaista 53 prosenttia sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta, 21 prosenttia teollisuudesta ja rakennustoiminnasta sekä 21 prosenttia palveluammateista. Tarmio ym. (toim.), s. 417.

Liikenne

Ylimarkun kautta kulkee valtatie 8, jota pitkin on Poriin noin 130 kilometriä ja Vaasaan noin 60 kilometriä. Närpiön keskustaan on Ylimarkun kirkonkylästä noin 15 kilometriä.Tarmio ym. (toim.), s. 421.

Historia Ylimarkku muodostettiin Närpiöön kuuluvaksi rukoushuonekunnaksi vuoden 1720 tienoilla ja siitä tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1871. Ylimarkun puukirkko on vuodelta 1878 (Theodor Granstedt). Otavan iso tietosanakirja, osa 10, palstat 429–430. Helsinki: Otava, 1965.

Ylimarkun kunta oli yksikielisesti ruotsinkielinen; vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 96,5 prosenttia asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia. Avain omaan maahan - tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista, s. 155. Sanoma Osakeyhtiö, 1964, Helsinki. Ylimarkun alueella oli Martensin vihannestutkimusasema 2011 asti.

Ylimarkun pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla suolavedessä keitetystä lampaan- ja naudanlihasta sipulin ja maustepippurin kanssa paistettu uunipaisti.

Kyliä Ylimarkku (Övermark), Överträsk

Vuosien 1960 ja 1970 taajamarajauksissa Ylimarkun ainoa taajama oli kirkonkylä, jossa oli 563 asukasta vuonna 1960 ja 667 asukasta vuonna 1970.

Väestö Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Ylimarkun väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1890–1970.

Tunnettuja asukkaita Johan Franzén, kansanedustaja Verner Korsbäck, kansanedustaja Ole Norrback, kansanedustaja, ministeri

Lähteet

*