thumb|Video esittää käsikivien käyttöä Nepalissa. thumb|Ville Saari ja Anna-Maria Utsi (Saaren muori) pyörittävät käsikiviä Muoniossa 1929. Käsikivet ovat käsikäyttöisiä jauhinkiviä, joita käytettiin erityisesti jauhojen valmistuksessa.Ihmisen värikkäät vaiheet. suom. Ilkka Salama, Tuulikki Valta; toim. Matti Konttinen. S. 23, 54, 195. Helsinki Valitut Palat 1998.
Käsikivien alkeellisin muoto oli sylinterimäinen jauhinkivi, jota rullattiin jyvien yli edestakaisin.Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 2, Jokilaaksojen valtakunnat, Päätoim. Erling Bjöl. Sivu 51. Helsinki: Otava 1982. Tehokkaampi tapa oli kahden päällekkäisen kiekkomaisen kiven pyörittäminen vastakkain. Tällaisten käsikivien ylemmän kiven navassa oli aukko, johon jauhettavat jyvät kaadettiin. Valmis jauho tuli ulos laitteen ulkoreunoilta. Samalla pieniä kivensiruja joutui jauhoihin, mikä kulutti ihmisten hampaita.Ötzillä oli huonot hampaat Tieteen Kuvalehti. Historia 5.8.2013. Viitattu 12.5.2015. Arkeologit voivat arvioida tuon ajan ihmisten luurankojen hampaiden kulumisen perusteella, kuinka vanhaksi ihmiset ovat eläneet.Luut lavertelevat Rengon vainajista. Tiede 4.10.2011. Viitattu 21.10.2021.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Maatalouden historia