Säde Pilvikki Mantere-Alhonen (6. maaliskuuta 1940 Helsinki – 8. helmikuuta 2014 Vantaa) oli suomalainen mikrobiologi, maitoteknologi. Hänen vanhempansa olivat toimitusjohtaja, professori, MMK Sampsa Mantere (1913–1994) ja MMK Gertrud Schmidt (1905–1996). Puoliso: professori, FT MMM Pentti Alhonen ja poika FM Antero Alhonen.
Tutkimus- ja opetustyö
Säde Mantere-Alhosen tutkimusteemoja olivat elintarvikemikrobiologia, maitoteknologia ja vesimikrobiologia, johon liittyivät järvisedimenttien fotosynteettiset rikittömät purppurabakteerit. Niiden tutkimustulokset olivat ensimmäisiä Suomessa valottaen järven pohjakerrostumien biogeokemiallisten prosessien ainetaloudellista merkitystä. Probleeman tutkimukset Säde Mantere-Alhonen oli aloittanut DAAD:n (Deutscher Akademischer Austauschdienst) stipendiaattina Göttingenin yliopistossa (Georg August Universität Göttingen) syksyllä 1965. Geomikrobiologiaan liittyivät myös hänen osallistumisensa rapakivigraniitin biogeeniseen rapautumisprosessiin, joka herätti merkittävää kansainvälistä huomiota. Lisäksi raskasmetallipitoisuuksien selvittely happaman maaperän maitonäytteissä sai osakseen laajaa kiinnostusta niiden geotoksikologisuuden takia. Väitöskirjassaan Die Probionibakterien der Molkereiindustrie als Darmkanalmikrobien 1982 Säde Mantere-Alhonen siirtyi tutkimaan maidon ja maitojalosteiden mikrobiologisia kysymyksiä. Väitöskirjan keskeisenä tuloksena todettiin, että esimerkiksi emmentaljuustossa olevilla probionibakteereilla näyttäisi olevan selviä terveysvaikutuksia. Tähän aihepiiriin Säde Mantere-Alhonen palasi useissa myöhemmissä artikkeleissaan ja teki tutkimustyötä mm. Wienin eläinlääketieteellisessä yliopistossa (Veterinärmedizinische Universität Wien) 1986. Hänen tieteellinen julkaisutoimintansa oli laaja ja monipuolinen käsittäen yli 90 nimikettä ja mm. Maidon mikrobit-nimisen oppikirjan muiden kanssa. Vuonna 1985 Valio Oy:n lahjoitettua Helsingin yliopistolle maidon teknologian lehtoraatin virkaan nimitettiin dosentti Säde Mantere-Alhonen, jonka tehtävänä oli aloittaa ja kehittää uusi opetusala perusasioista lähtien. Sen opetus edellytti perinpohjaista perehtymistä myös käytännön meijeritoimintaan ja sen teknologisiin sovelluksiin. Maitoteknologiasta tulikin keskeinen osa maitotaloustiedettä. Säde Mantere-Alhonen ennätti vielä toimia maitoteknologian määräaikaisena professorina 1993–2001, jolloin hän jäi eläkkeelle.
Säde Mantere-Alhonen oli pidetty ja innostava akateeminen opettaja. Hän ohjasi tehokkaasti opiskelijoitaan tuottaen vielä viimeisinä virkavuosinaan huomattavan määrän maistereita ja viisi tohtoria. Lisäksi hänen kaudellaan maitoteknologia on todettu maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan oppimisen ja opetuksen laadun arvioinnissa ja kartoituksessa yhdeksi tiedekunnan pedagogisesti kehittyneimmistä oppiaineista. Säde Mantere-Alhonen oli arvostettu opettaja myös lukuisten FAO:n ja Valiotekniikan järjestämillä kansainvälisillä maidon ja maitovalmisteiden mikrobiologiaa käsittelevillä kursseilla.
Opinnot
Ecole Elementaire Francaise (Helsingin ranskalainen koulu) 1947–1951 Munkkiniemen yhteiskoulu 1951–1958 Ylioppilastutkinto, Munkkiniemen yhteiskoulu 1958 Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti (mikrobiologia ja maitotaloustiede) 1965 Maitotaloustieteen (meijeriteknillinen suunta) laudatur-arvosana 1967 Maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti 1969 Maatalous- ja metsätieteiden tohtori 1982 (maitotaloustiede) Elektronimikroskopian laitoksen (HY) järjestämä kurssi ”Elektronimikroskopiaa tutkijoille” 1984
Työura
Helsingin yliopisto Mikrobiologian laitoksen kurssiassistentti 1964 Ap assistentti 1966–1970 Maitotalouslaitoksen assistentti 1979–1985 Maidon ja maitovalmisteiden mikrobiologian dosentti 1984–1993 Maidon teknologian lehtori 1985–1993 Elintarviketeknologian laitoksen maitoteknologian professori (ma) 1993–2001
Eläinlääketieteellinen korkeakoulu Kurssiopettaja 1986, 1987
Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus Juustonvalmistuksen peruskurssin tuntiopettaja 1988 Pohjoismaisen juustonpakkausseminaarin johtaja 1988 Pienjuustolan perustamispäivien johtaja 1989
Luennoinut hapatteiden mikrobiologiasta ja akateemisen meijerialan koulutuksesta FAO:n kansainvälisellä kurssilla Hämeenlinnan meijerioppilaitoksella 1984 Luennoinut Finnida/Valio engineering ltd:n kurssilla ja johtanut siihen liittyviä harjoituksia 1988 Luennoinut 6th FAO/Finlandin järjestämällä kurssilla hapatteiden mikrobiologiasta sekä johtanut siihen liittyviä harjoitustöitä 1989 Luennoinut Valiotekniikka Oy:n kiinalaisille meijerialan opettajille järjestämillä kursseilla 1991
Sukujuuret
Säde Mantere-Alhonen oli isänpuolelta Majamäki-Mantereen Hausjärven Ridasjärveläistä talonpoikaissukua. Isoisä Aadolf Mantere opiskeli aluksi jonkin aikaa Jyväskylän seminaarissa, mutta siirtyi kuitenkin rautatielaitoksen virkamieheksi. Isosetä Oskari Mantere puolestaan väitteli tohtoriksi historian alalta. Kouluhallituksen ylijohtajaksi nimitetty Oskari toimi myös politiikassa; hän oli Edistyspuolueen kansanedustaja 1919–1939, sosiaali-, opetus- ja pääministeri 1920-luvulla sekä opetusministeri vielä 1932–1936.
Säde Mantere-Alhosen äidinpuoliset saksalaiset sukujuuret olivat sekä Leipzigista että Kasselista. Hänen isoisänsä tohtori Gustaf Schmidt oli muuttanut Suomeen tultuaan nimitetyksi saksankielen lehtoriksi Helsingin yliopistoon. Professorin arvon saaneen Schmidtin tutkimukset olivat keskittyneet ugrilaisiin ja itäisen Aasian kieliryhmiin. Lisäksi hän saksansi huomattavan määrän suomalaista kaunokirjallisuutta ja tieteellisiä artikkeleita. Isoäiti pianotaiteilija Emmy Menzler oli kasselilaisen teollisuusmiehen tytär. Säde Mantere-Alhosen äidin sukulinjoissa oli kuvataiteilijoita, pormestareita, talouselämän edustajia ja kirjailijoita, joista maailmanmaineen saavutti Johann Wolfgang von Goethe. Niinpä monipuolinen ja voimakas germaaninen kulttuuriperinne heijastui hänen sivistystaustaansa. Paljon ulkomailla matkustelleena Säde Mantere-Alhonen viihtyi parhaiten kuitenkin Allgäun Alppien jylhissä maisemissa keskuspaikkana Oberstdorf. Vastapainon yliopistotyölle tarjosivat monet luottamustehtävät oman tieteenalan yhdistyksissä ja aatteellisissa järjestöissä.
Saksalaisuus merkitsi Säde Mantere-Alhoselle eurooppalaisuutta aatteellisessa ja kulttuurisessa mielessä. Suomalaisuus oli hänelle voimakkaasti kansallisuuskysymys. Tasapainon näiden kahden tekijän välillä Säde Mantere-Alhonen hallitsi parhaalla mahdollisella tavalla.
Luottamustehtävät ja kunnianosoitukset
Luottamustehtävät
Limnologian ja mikrobiologian opiskelijayhdistys Myy ry:n puheenjohtaja 1963 Maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa ry:n emäntä ja ulkoasian sihteeri 1961 Maatalous- ja metsäylioppilaiden liiton hallituksen jäsen 1964–1965 Helsingin yliopiston assistentit ry:n hallituksen jäsen ja taloudenhoitaja 1966–1967 Korkeakoulujen assistenttiliiton hallituksen varajäsen 1970 Viherliuostyöryhmän sihteeri 1973 Suomen akateemisten naistenliiton kansainvälisten asiain komitean jäsen ja sihteeri 1976–1980 Helsingin akateemiset naiset ry:n johtokunnan jäsen 1974–1980 Maitotaloustieteen korkeakouluopetuksen järjestelytoimikunnan sihteeri 1975 Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitoksen johtoryhmän jäsen 1992–1994 Viri Lactis ry:n esimies 1994–2000 Helsingin yliopiston lehtorit ry:n hallituksen jäsen 1995–2001, varapuheenjohtaja 1997–1999 Helsingin yliopiston työsuojelutoimikunnan jäsen 1997–2000 Naisagronomit ry:n johtokunnan jäsen 1978–1983, puheenjohtaja 1982–1983 Meijeritieteellinen Seura ry:n sihteeri ja taloudenhoitaja 1978–1988, hallituksen jäsen 1989–2001, varapuheenjohtaja 1992–2000 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan promootiotoimikunnan jäsen 1984 Kansainvälisen meijeriliiton (IDF) Suomen komitean jäsen 1985–1989 ja 1994–2001 Helsingin saksalaisen koulun (Deutsche Schule Helsinki) johtokunnan jäsen 1986–1991 Satakuntalaisen Osakunnan Eeva-rahaston hallituksen puheenjohtaja 1986–2000 Finnish Journal of Dairy Science -aikakauskirjan päätoimittaja 1989–2000 Nordisk Jordbruksforskareföreningen (NJF):n sektio VI maitotyöryhmän jäsen 1989–1995, puheenjohtaja 1992–1995 Elintarviketieteen seuran elintarvikehygieniajaoksen johtoryhmän jäsen 1992–1994 Opetushallituksen elintarvikealan koulutustoimikunnan jäsen 1992–1999 Maitotutkimus Suomessa-työryhmän jäsen 1995 Agro Foodin hallituksen jäsen 1995–1997 Probioottien ja prebioottinen hyödyntäminen elintarvikkeissa TEKESin projektin johtoryhmän jäsen 1966–2000 Hämeenlinnan meijerioppilaitoksen neuvottelukunnan jäsen 1997–2001 Helsingin yliopiston professorien rouvat ry:n johtokunnan jäsen ja sihteeri 1997–2005
Arvonimi ja kunnianosoitukset
Tasavallan presidentin myöntämä professorin nimi ja arvo 23.11.2001 Maatalousylioppilaiden yhdisty Sampsa ry:n ansiomerkki 1962 Helsingin saksalaisen koulun kultainen ansiomerkki 1991 Satakuntalaisen Osakunnan kunnianauha 2004
Lähteet
Aiheesta muualla (Alkuperäinen vanhentunut linkki)
Luokka:Helsingin yliopiston professorit Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Suomalaiset mikrobiologit Luokka:Vuonna 1940 syntyneet Luokka:Vuonna 2014 kuolleet