Simo Skinnari (10. lokakuuta 1952 Raahe – 18. heinäkuuta 2025 Mikkeli) oli suomalainen kasvatustieteilijä. Hän toimi vuosina 2009–2011 kasvatustieteen määräaikaisena professorina Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksella. Hänen tutkimusalojaan olivat kasvatusfilosofia, arvot sekä ihmiskäsitykset ja autenttiset oppimisympäristöt.Ympäristökulttuurin tutkijaverkosto; Itä-Suomen yliopisto Hän tutki myös steinerpedagogiikkaa.Tutkimuksia steinerpedagogiikasta; Snellman-korkeakouluOmassa rytmissä -kirjasta sanottua; Steinerkasvatuksen liitto Hän jäi Parkinsonin taudin vuoksi varhaiseläkkeelle vuonna 2011.
Opiskelijan plagiaatti Skinnari joutui myrskyn keskelle joulukuussa vuonna 2001 ministeri Jari Vilenin plagiaatiksi osoittautuneen, vuonna 1989 hyväksytyn pro gradu -työn tarkastajana. Tarkastajat olivat havainneet kopioinnin, mutta kehottaneet opiskelijaa muutosten sijaan säästämään voimiaan väitöskirjan tekoon. Skinnari puolustautui 9. tammikuuta 2002 Helsingin Sanomissa julkaistussa Vieraskynä-kirjoituksessa vetoamalla siihen, että ohjaavan opettajan tehtävä ei ole paljastaa vilppiä. Hänen on sen sijaan herätettävä plagiointiin syyllistyneen omatunto, jolloin luottamuksen osoittaminen saa opiskelijan häpeämään tekoaan.
Teoksia Steinerkoulun yläasteen (luokat 9–12) tavoitteet ja kasvatuskäytäntö: raportti opetusministeriölle. Osa 1 (yhdessä Raija Huhmarniemen kanssa, 1993) Miksi kasvatuksen filosofiaa? (yhdessä Jarmo Toiskallion kanssa, 1994) Platonista transmodernismiin: juonteita ihmisyyteen, ihmiseksi kasvamiseen, oppimiseen, kasvatukseen ja opetukseen (yhdessä Raija Huhmarniemen kanssa, 2001)
Lähteet
Luokka:Suomalaiset kasvatustieteilijät Luokka:Itä-Suomen yliopiston professorit Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Vuonna 1952 syntyneet Luokka:Vuonna 2025 kuolleet