Samaa sukupuolta olevien avioliitto on ollut mahdollinen Suomessa maaliskuusta 2017 lähtien. Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2014 avioliittolain muuttamisen niin, että samaa sukupuolta olevat parit voivat jatkossa solmia avioliiton. Lakialoitteen muuttamiseen tähdännyt addressi, Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista, sai äänestyksessä taakseen 105 kansanedustajaa, 92 kansanedustajan äänestäessä kansalaisaloitetta vastaan. Laki tuli voimaan 1. maaliskuuta 2017.

Laki sukupuolineutraalista avioliitosta edellytti muutoksia myös muihin lakeihin, kuten lakiin rekisteröidystä parisuhteesta, avioliittolain lisäksi. Avioliittolain muutos vaikutti myös muun muassa osaan sosiaalietuuksia koskevista säännöksistä.

Hallituksen esitys sisältää muutoksia rekisteröidystä parisuhteesta annettuun lakiin, transsukupuolisen sukupuolen vahvistamisesta annettuun lakiin sekä väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettuun lakiin.

Lainmuutoksen kumoamiseksi aloitettiin keväällä 2015 vastakansalaisaloite. Siihen sisältyvä lakiehdotus hylättiin eduskunnan äänestyksessä 17. helmikuuta 2017.

Muutokset avioliittolakiin Vahvistetun kansalaisaloitteen muutokset itse avioliittolakiin pykälä- ja momenttitasolla kohdistuvat avioliiton yleisiin säännöksiin lain I osan 1. luvussa, sekä oikeuteen solmia avioliitto ja avioliiton tunnustamisen edellytyksiin lain V osan 1. ja 2. luvussa. 1. maaliskuuta 2017 voimaan astuvassa avioliittolaissa aviopuolisoihin viitatessa puhutaan esimerkiksi ”kahdesta henkilöstä” tai ”puolisoista” ”naisen ja miehen” sijaan.

+ Kansalaisaloitteen muutokset avioliittolakiin pykälätasollaPykäläVanha sanamuotoNykyinen sanamuoto 1 § Nainen ja mies, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet. Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet. 108 § Naisen ja miehen oikeus solmia avioliitto Suomen viranomaisen edessä määräytyy Suomen lain mukaan. Kahden henkilön oikeus solmia avioliitto Suomen viranomaisen edessä määräytyy Suomen lain mukaan. 108 § Jos nainen ja mies eivät kumpikaan ole Suomen kansalaisia eikä kummallakaan ole asuinpaikkaa Suomessa, heillä on oikeus solmia avioliitto Suomen viranomaisen edessä vain, jos avioliitto on sallittu Suomen lain mukaan ja jos kummallakin on oikeus solmia avioliitto sen valtion lain mukaan, jonka kansalainen hän on tai jossa hänellä on asuinpaikka, tai sen valtion lain mukaan, jota jommassakummassa näistä valtioista on sovellettava avioliiton esteiden tutkintaan. Kihlakumppani on velvollinen esittämään hyväksyttävän selvityksen oikeudestaan solmia avioliitto vieraan valtion lain mukaan. Jos henkilöt eivät kumpikaan ole Suomen kansalaisia eikä kummallakaan ole asuinpaikkaa Suomessa, heillä on oikeus solmia avioliitto Suomen viranomaisen edessä vain, jos avioliitto on sallittu Suomen lain mukaan ja jos kummallakin on oikeus solmia avioliitto sen valtion lain mukaan, jonka kansalainen hän on tai jossa hänellä on asuinpaikka, tai sen valtion lain mukaan, jota jommassakummassa näistä valtioista on sovellettava avioliiton esteiden tutkintaan. Kihlakumppani on velvollinen esittämään hyväksyttävän selvityksen oikeudestaan solmia avioliitto vieraan valtion lain mukaan. 115 § Avioliitto, johon nainen ja mies ovat menneet vieraassa valtiossa sen valtion viranomaisen edessä, on pätevä Suomessa, jos se on pätevä siinä valtiossa, jossa avioliitto solmittiin, tai siinä valtiossa, jossa jommallakummalla puolisolla oli asuinpaikka tai jonka kansalainen hän oli avioliittoa solmittaessa. Avioliitto, johon puolisot ovat menneet vieraassa valtiossa sen valtion viranomaisen edessä, on pätevä Suomessa, jos se on pätevä siinä valtiossa, jossa avioliitto solmittiin, tai siinä valtiossa, jossa jommallakummalla puolisolla oli asuinpaikka tai jonka kansalainen hän oli avioliittoa solmittaessa.Lähde: Finlex

Taustaa

Kansanedustajien aloitteet 2006–2012 Ensimmäisen lakialoitteen sukupuolineutraalista avioliittolaista eduskunnassa teki vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen vuonna 2006 otsikolla ”Laki rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain kumoamisesta ja avioliittolain muuttamisesta”. Aloitetta ei allekirjoittanut eduskunnassa Tynkkysen lisäksi yksikään kansanedustaja. Aloitteesta käytiin lyhyt lähetekeskustelu 18. tammikuuta 2007 Oras Tynkkysen ja Päivi Räsäsen välillä, ja aloite lähetettiin lakivaliokuntaan. Lakivaliokunnassa aloite raukesi 13. maaliskuuta 2007, koska aloitteen käsittely jäi kesken vaalikauden päättyessä.

Oras Tynkkynen teki eduskunnassa toisen lakialoitteen sukupuolineutraalista avioliittolaista vuonna 2009. Aloitteen allekirjoitti viisi kansanedustajaa Tynkkysen lisäksi: Tanja Karpela, Harri Jaskari, Christina Gestrin, Paavo Arhinmäki ja Tarja Filatov. Aloitteesta käytiin lähetekeskustelu 24. huhtikuuta 2009, ja aloite lähetettiin lakivaliokuntaan. Tynkkysen toistakaan aloitetta sukupuolineutraalista avioliittolaista ei käsitelty kyseisen vaalikauden aikana lakivaliokunnassa, vaan aloite raukesi Tynkkysen edellisen aloitteen tavoin 12. huhtikuuta 2011 vaalikauden loppuessa.

Oikeusministeri Tuija Brax ilmoitti heinäkuussa 2010, että oikeusministeriö tekisi syksyllä selvityksen sukupuolineutraalista avioliittolaista, ja että laki voisi astua voimaan jo vuoden 2012 alussa. Maaliskuussa 2011, kokoomus, RKP, SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreä liitto kannattivat avioliittolain muuttamista niin, että myös mies- ja naispareilla olisi mahdollisuus avioliittoon.Homoliitot: Nämä puolueet sanovat ei

Sukupuolineutraalia avioliittolakia ei mainittu Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa kristillisdemokraattien vaatimuksesta, vaikka muut hallituspuolueet olivat sitoutuneet sen edistämiseen.Sukupuolineutraalia avioliittolakia ei hallitusohjelmaan Yle.fi uutisetSukupuolineutraali avioliittolaki jäi pois hallitusohjelmasta Hallitusohjelmasta huolimatta viisi hallituspuolueiden kansanedustajaa, Lasse Männistö (kok.), Susanna Huovinen (sd.), Silvia Modig (vas.), Oras Tynkkynen (vihr.) ja Astrid Thors (r.) lähtivät ajamaan aloitetta sukupuolineutraalista avioliittolaista. Aloite kuitenkin kaadettiin eduskunnan lakivaliokunnassa. Sen jäsenistä viisi oli ilmoittanut kannattavansa lakia ja yhdeksän vastustavansa; kolme ei kertonut kantaansa tai kommentoinut. Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ehdotti väliaikaisen valiokunnan perustamista aloitteen käsittelyä varten.

Lakivaliokunnassa kokoomuksen, keskustan, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien edustajat vastustivat aloitetta, ja SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat kannattivat. Kaksi kokoomuslaista ja yksi SDP:n edustaja eivät kommentoineet, kertoneet kantaansa tai heitä ei tavoitettu. Helmikuussa 2012 eduskunnalle annettua lakiesitystä kannatti 76 kansanedustajaa – aloitetta kannattivat täysin Vasemmistoliitto (ja vasenryhmä) ja Vihreät, kun taas enemmistön kannatusta aloite nautti SDP:ssä ja RKP:ssä, vähemmistön kannatusta kokoomuksessa ja yhden edustajan kannatusta keskustassa. Uudelleen lakivaliokunta äänesti aloitteen ottamisesta käsittelyyn helmikuussa 2013, jolloin aloite kaatui äänin 9–8.Iltalehti

Kansalaisaloite 2013 pienoiskuva|Tahdon2013-liikkeen logo.

Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista syntyi alun perin vuoden nuorena eurooppalaisena vuonna 2015 palkitun Ida Bergmannin turhautumisesta syrjiväksi kokemaansa avioliittolakia kohtaan. Suunnittelu kansalaisaloitteesta aloitettiin Bergmannin ja muutaman muun ihmisen toimesta kesällä 2012. Aloitetekstiä oli aluksi laatimassa lakimies ja oikeustieteen opiskelijoita. Kansalaisaloitteen ajamiseksi aloitettiin lopulta Tahdon2013 -kansalaisaloitekampanja, jonka taustalla toimi sitä varten perustettu yhdistys, Tasa-arvoinen Suomi ry.

Nimien kerääminen kansalaisaloitteeseen avioliittolain muutoksen puolesta aloitettiin 19. maaliskuuta 2013. Aloite sai eduskunnan käsittelyyn pääsemiseksi tarvittavat 50 000 allekirjoitusta saman päivän aikana jona nimien kerääminen aloitettiin, ja oli päivän loppuun mennessä saanut yli 102 000 allekirjoitusta. Nimiä kerättiin syyskuun 19. päivään asti, johon mennessä aloite oli kerännyt ennätykselliset 166 851 allekirjoitusta. Väestörekisterikeskus tarkisti allekirjoitukset ja vahvisti aloitteen saaman kannatuksen 11. joulukuuta 2013. Aloite luovutettiin eduskunnalle 13. joulukuuta 2013.

Kansalaisaloitteen seurauksena käsite tasa-arvoinen avioliitto vakiintui tarkoittamaan sukupuolineutraalia avioliittoa.

Eduskuntakäsittely 2014 Laki otettiin eduskunnassa jälleen käsittelyyn 20. helmikuuta 2014, jolloin se käsitteli aloitetta lähetekeskustelussa jossa kansanedustajat käyttivät yhteensä 107 puheenvuoroa. Lähetekeskustelun jälkeen lakialoite siirtyi lakivaliokuntaan, joka kuuli ensin Tahdon2013-aloitteen tekijöitä julkisessa kuulemisessa 13. maaliskuuta. Varsinaiset asiantuntijakuulemiset valiokunta aloitti 2. huhtikuuta 2014.

Lakivaliokunnan kuulemisissa asiantuntijoitten näkemykset kansalaisaloitteesta jakaantuivat aloitetta kannattaviin, sitä vastustaviin sekä niihin, joissa ei otettu kantaa aloitteen puolesta tai sitä vastaan. Myönteisestä kannastaan tasa-arvoiseen avioliittolakiin kertoivat muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitto,mll.fi Allianssi,alli.fi Pelastakaa Lapset,Pelastakaa lapset ry ja Seta.Lakivaliokunta kuuli Setaa tasa-arvoisesta avioliittolaista, Seta.fi

Lakivaliokunta äänesti kannastaan kansalaisaloitteeseen 25. kesäkuuta 2014, hyläten sen äänin 10–6. Lakivaliokunnassa aloitetta vastaan äänestivät kaikki keskustan, perussuomalaisten, Muutos 2011:n kansanedustajat, sekä osa kokoomuksen edustajista. Aloitteen puolesta äänestivät kaikki vasemmistoliiton, RKP:n, SDP:n ja vihreiden edustajat sekä yksi kokoomuksen kansanedustaja. Lakivaliokunta laati kielteisen kantansa pohjalta mietinnön, josta äänestettiin valiokunnassa 20. marraskuuta 2014. Tasa-arvoiselle avioliittolaille kielteinen mietintö hyväksyttiin äänin 9–8, ja äänestyksessä hävinneet kansanedustajat jättivät mietinnölle vastalauseen.

Aloitteen sisällöstä äänestettiin eduskunnassa 28. marraskuuta 2014, ja äänestyksen pohjana oli lakivaliokunnan kielteinen mietintö, sekä siihen jätetty vastalause. Eduskunta hyväksyi kansalaisaloitteen ensimmäisessä käsittelyssä äänin 105–92 vastalauseen eduksi. Aloitetta kannatti kokoomuksesta 28, SDP:stä 37, keskustasta 6, perussuomalaisista 1, RKP:stä 9 sekä kaikki vasemmistoliiton 14 ja vihreiden 10 kansanedustajaa. Kansalaisaloitetta vastusti kokoomuksesta 16, SDP:stä 2, keskustasta 30, perussuomalaisista 36, RKP:stä 1 ja kristillisdemokraateista jokainen 6:sta kansanedustajasta. Samaan aikaan kun eduskunnassa äänestettiin, Kansalaistorilla järjestettiin Rakkaudenosoitus-niminen mielenosoitus tasa-arvoisen avioliittolain puolesta.

+ 1. käsittelyn äänestystulos tasa-arvoisesta avioliittolaistaPuolueJaaEiTyhjiäPoissa Kansallinen Kokoomus16 28 0 0 Suomen Keskusta30600 Perussuomalaiset36100 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue23702 Vihreä liitto01000 Vasemmistoliitto01400 Suomen ruotsalainen kansanpuolue1900 Suomen Kristillisdemokraatit6000 Muutos 20111000Yhteensä92 105 0 2Äänestysasettelu: Lakivaliokunnan ehdotus hylkäämisestä – ”Jaa”. Jani Toivolan ehdotus – ”Ei”. Lähde: Eduskunta 2014

Koska eduskunta hyväksyi lakivaliokunnan kielteiseen lausuntoon annetun vastalauseen, kansalaisaloite eteni seuraavaksi suureen valiokuntaan, joka yhtyi eduskunnan päätökseen äänin 17–8. Suuresta valiokunnasta kansalaisaloite eteni eduskunnassa toiseen käsittelyyn, jossa aloitteen lopullisesta hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestettiin 12. joulukuuta 2014. Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista hyväksyttiin käsittelyssä lopullisesti äänin 101–90.