153x153px|oikea pienoiskuva|Kemijärveltä löytynyt rautakautinen suksen katkelma. Sukseen on kaiverrettu vanhin Suomessa tunnettu käpälikkö. Hannunvaakuna (⌘) eli käpälikkö on esikristillinen symboli, jota on perinteisesti käytetty koristeluun monessa maailman kolkassa, etenkin Pohjois-Euroopassa, kuten Virossa, jossa se esiintyy muun muassa Kastren kunnan lipussa ja vaakunassa. Suomessa on ollut tapana maalata käpälikköjä talojen tai latojen seiniin suojaamaan rakennusten asukkeja huonolta onnelta ja pahoilta hengiltä. Sitä myös kaiverrettiin usein puisiin esineisiin, kuten lusikoihin tai juustolautoihin, joissa hannunvaakunaa on käytetty jo satoja vuosia sitten. Käpälikköä on käytetty myös kirjontakuviona, riipuksissa ja soljissa. Vanhin tunnettu suomalainen hannunvaakuna on kaiverrettu noin vuoden 1000 paikkeilla sukseen. Läntisellä viikinkiajalla Suomen alueella käytettiin hannunvaakunakuvioita vaatteissa.
Hannunvaakunan nimi tulee kristillisestä pyhimyksestä Johannes Kastajasta, mutta merkin alkuperä on esikristillinen.
Käyttö Suomen Kotiseutuliitto ehdotti 1950-luvulla hannunvaakunan käyttöä kulttuurimuistomerkkien symbolina. 1960-luvulla se otettiin käyttöön Pohjoismaissa nähtävyyttä kuvaavana liikennemerkkinä, ja nykyisin se on levinnyt kansainväliseen käyttöön. Merkkiä on käytetty myös koko Kalevala Korun historian ajan sen tuotteissa kuten riipuksissa. Kalevala Koru kuvailee, että "Hannunvaakuna suojelee pahalta. Yhdestä nauhasta muodostuva kuvio synnyttää suojaavan voiman, jonka mahtiin uskoi muinoin koko pohjoinen Eurooppa. Kuvio muistuttaa myös maan neljästä suojelushengestä, jotka asettuivat kukin omaan nurkkaansa ja kannattelivat taivasta maan yllä. Pohjolan kansat antoivat näille hengille nimiksi Länsi, Itä, Pohjoinen ja Etelä."
Lisäksi merkkiä on käytetty Suomen kulttuurirahaston tunnuksessa, Svenska kulturfondenin tunnuksessa, Pörssisäätiön tunnuksessa, Pörssitalon lipussa ja Calgary Finlandia Cultural Associationin tunnuksessa. Hannunvaakuna on myös Apple Macintoshin komentonäppäimenä, Ruotsissa Riksantikvarieämbetetin tunnuksessa sekä suomalaisissa pennin (vuodesta 1963 vuoteen 1979) ja viiden pennin kolikoissa (1963–1990). Ulkonäöltään samanlaiset, mutta markka-arvoiset kolikot olivat käytössä 1952–1962. Hannunvaakuna esiintyy myös 15. Prikaatin muistoristissä. Kulttuurirahaston tavoin se on poistettu myös Suomen tykistömuseon, nykyisen Museo Militarian tunnuksesta.
Virossa symbolin nimityksiä ovat muun muassa (silmus)nelinurk eli '(silmukka)nelikulmio', nelikand 'nelikanta', nelikant 'nelikantti', aasruut ja võlusõlm 'taikasolmu'. Virossa hannunvaakunoita on tavattu erilaisista arkeologisista korulöydöistä, jotka ovat 800–1100-luvulta peräisin. Sitä tavataan enemmän tekstiilien koristeena kuin puuesineisiin kaiverrettuna. Nelikantaa käytetään Virossa kintaissa, setukaisten vöissä ja etelävirolaisessa kirjonnassa. Merkkiä on pidetty suojelua antavana, mutta myös manalan symbolina. Hannunvaakunaa käytettiin Viron Nuorten laulu- ja tanssijuhlien tunnuksena vuonna 2017, jolloin järjestettiin 12. Nuorten laulu- ja tanssijuhlat. Sen on ajateltu kuvastavan muun muassa sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja jatkuvuutta. Se on myös maan kulttuurimonumenttien tietokannan tunnuksena. Hannunvaakunoita
Katso myös
Aurinkopyörä Kannuksenpyörä Runonlaulajan kädet Ukkosmerkki
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Ristisymbolit Luokka:Pakanalliset symbolit Luokka:Ornamentit Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit