pienoiskuva|Schengen-alue Schengen-alueeseen kuuluu 29 Euroopan valtiota, ja niiden välillä ei ole matkustusrajoituksia eikä rajatarkastuksia. Schengen-alue on saanut nimensä Schengenin sopimuksesta, joka allekirjoitettiin 14. kesäkuuta 1985 Schengenissä, Luxemburgissa.
Alueella on yhteinen viisumipolitiikka, jonka osalta se toimii kuin yksittäinen valtio maailmassa.
Vaikka Schengen-alueella ei ole rajatarkastuksia, kotimaansa ulkopuolella oleskelevan on pidettävä siellä mukana passia tai henkilökorttia. Rajatarkastukset voidaan myös tarvittaessa ottaa tilapäisesti käyttöön. Schengen-maan kansalainen ei tarvitse oleskelulupaa, vaikka oleskelisi toisessa Schengen-maassa yli kolme kuukautta, mutta hänen on silti rekisteröidyttävä poliisilaitoksella.
Schengen-alueen ulkopuolelta tuleville henkilöille myönnetään lyhytaikaiseen oleskeluun yleensä yhtenäisviisumi, joka oikeuttaa liikkumaan koko alueella.
Schengen-alueeseen kuuluvat valtiot
Valtio Pinta-ala(km²) Allekirjoittanut sopimuksen Soveltanut vuodesta (lukuun ottamatta Arubaa, Curaçaoa, Sint Maartenia ja Alankomaiden Karibiaa)198519951985199520052024 199119951996199920011990199719951997199220002011202320032007200820112003200719851995 (lukuun ottamatta Huippuvuoria)199619992001200320072003200719911995 (lukuun ottamatta merentakaisia alueita)198519952005202419962001(ei koske Büsingen am Hochrheinia)1985199520032007200320071996200120042008 (lukuun ottamatta Grönlantia ja Färsaaria)19962001200320072003200720032007
+Valtiot ja alueet, jotka eivät ole Schengen-alueen jäseniä, mutta joilla on avoimet rajat Schengen-alueen kanssa Valtio Pinta-ala(km²)4686,8
Matkustaminen Schengen-alueella Vaikka matkustusasiakirjoja ei tarkistetakaan rajoilla, Schengen-alueella matkustavien on pidettävä mukanaan ne matkustusasiakirjat, joita kukin Schengen-maa vaatii, ja tarvittaessa matkustajan on kyettävä todistamaan henkilöllisyytensä ja kansalaisuutensa viranomaisille. Lisäksi esimerkiksi lentoliikenteen turvallisuusmääräykset edellyttävät, että lentoyhtiöiden tulee tarkastaa matkustajien henkilöllisyys.
Valtiot voivat palauttaa rajatarkastukset tilapäisesti, jos yleinen järjestys tai kansallinen turvallisuus sitä edellyttävät. Näin teki esimerkiksi Suomi kesällä 2005 yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailujen aikana.
Tietojärjestelmät EU:n eu-LISA-niminen erillisvirasto ylläpitää useita tietojärjestelmiä Schengen-alueen sisäisen turvallisuuden ja rajaturvallisuuden varmistamiseksi tilanteessa, jossa alueen sisärajoilla ei ole rajamuodollisuuksia.
Schengenin tietojärjestelmä
Schengen-alueen jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat vaihtaa tietoja Schengenin tietojärjestelmän (, SIS) kautta. SIS-järjestelmään kirjataan kuulutuksia muun muassa kadonneista, etsintäkuulutetuista tai maahantulokiellon tai palauttamispäätöksen saaneista henkilöistä sekä takavarikoitaviksi haetuista esineistä, kuten varastetuista ajoneuvoista tai kadonneista matkustusasiakirjoista. Kuulutusten yhteyteen voidaan tallentaa myös biometrisiä henkilötietoja, kuten kuulutuksen kohteena olevan henkilön valokuva tai sormenjäljet.
Viranomaisten välistä tietojen vaihtoa on myös pyritty edistämään Prümin sopimuksella, joka sovittiin 27. toukokuuta 2005 aluksi seitsemän maan kesken. Sopimusneuvottelut alkoivat vuoden 2004 Madridin pommi-iskujen jälkeen.Ministeri Rajamäki 8.5.2006
ETIAS-matkustuslupajärjestelmä
Vuonna 2016 hyväksytty ja vuonna 2026 voimaan tuleva Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmä (ETIAS) sallii kolmannen maan kansalaisten matkustaa Schengen-alueelle ilman viisumia. ETIAS:ta on haettava etukäteen, jolloin matkustajan maahantuloedellytyksiä arvioidaan ennen saapumista rajalle. Lento- ja meriliikenteessä sekä maantieliikenteessä matkustajan maahantulolupa on tarkistettava etukäteen. Tätä varten on erillinen verkkopalvelu, josta voi tarkastaa matkustusluvan etukäteen,
Yhdysvalloissa käytössä oleva ESTA-ennakkorekisteröitymisjärjestelmä on samankaltainen kuin ETIAS.
Lähteet
Aiheesta muualla