Suomen Tiedeseura r.y. (; ) on Suomen vanhin, vuonna 1838 perustettu tiedeakatemia.
Tiedeseuran tarkoituksena on edistää tieteellistä keskustelua ja julkaisutoimintaa Suomessa. Seura jakaantuu neljään osastoon, jotka ovat matemaattis-fysikaalinen, biotieteellinen, humanistinen, sekä yhteiskuntatieteellinen osasto. Se valitsee itse jäsenensä, jotka siten edustavat alansa tutkijaeliittiä. Kuhunkin osastoon kuuluu 30 korkeintaan 67-vuotiasta jäsentä ja lisäksi ikärajan ylittäneet seniorijäsenet. Tiedeseuralla on lisäksi ulkomaisia jäseniä (noin 120) ja kunniajäseniä. Vuonna 2016 kunniajäseneksi kutsuttiin talousnobelisti Bengt Holmström.
Tiedeseuran historia Suomen Tiedeseura perustettiin keisari Nikolai I:n luvalla keväällä 1838. Perustamisanomuksen takana oli 15 merkittävää tiedemiestä, joista aktiivisimmat olivat fyysikko ja seuran ensimmäinen puheenjohtaja Gustaf Gabriel Hällström, sekä matemaatikko ja ensimmäinen sihteeri Nathanael Gerhard af Schultén. Edellinen oli tehnyt uraauurtavaa tutkimusta muun muassa veden tiheyden ja korkeusmuutosten parissa. Jälkimmäinen oli niin ikään aktiivinen akateeminen tutkija.
Toiminnasta Tiedeseuran hallituksen puheenjohtajana toimii professori Jan Sundberg (2024–). Seuran pysyvä sihteeri on Helsingin yliopiston matematiikan professori Mats Gyllenberg. Aiemmin tiedeseuran puheenjohtajana ovat olleet muun muassa kemian professori Pekka Pyykkö, patologian professori Leif Andersson ja historian professori Matti Klinge.
Suomen Tiedeseuralla on huomattava omaisuus, jonka turvin se jakaa apurahoja ja palkintoja. Seura jakaa vuosittain E. J. Nyströmin (vuonna 2025 arvoltaan 50 000 euroa), Magnus Ehrnroothin (20 000 euroa) ja Theodor Homénin (20 000 euroa) palkinnot. Tiedeseura avustaa myös muutaman ulkopuolisen säätiön tai rahaston apurahojen saajien valintaa.Finska Vetenskaps-Societetens pris och stipendier 2020 , viitattu 19.7.2020
Seura tukee tieteen harjoitusta ja yhdessä Suomalaisen Tiedeakatemian kanssa on usein edustettuna myös kansainvälisillä foorumeilla. Jäsenistön laajaa asiantuntemusta on hyödynnetty lukuisissa yliopistollisissa kysymyksissä. Seura julkaisee vuosikirjaa nimeltä Sphinx, jossa julkaistaan esimerkiksi seuran jäsenten vuoden aikana pitämät esitelmät ja muistopuheet.
Vuosijuhlaansa Suomen Tiedeseura viettää perinteisesti keisari Aleksanteri II:n syntymäpäivänä 29. huhtikuuta.
Pysyvät sihteerit Nathanael Gerhard af Schultén (nuorempi) (1838–1855) Adolf Edvard Arppe (1855–1867) Lorenz Leonard Lindelöf (1867–1908) Anders Donner (1908–1921) Robert Tigerstedt (1921–1923) Fredrik Elfving (1923–1934) Ernst Lindelöf (1934–1945) Harry Federley (1945–1951) Walter Wahl (1951–1956) Pontus Palmgren (1956–1966) Einar Stenij (1966–1975) Kai Otto Donner (1975–1979) Holger Thesleff (1979–1980) Gösta Mickwitz (1980–1992) Carl G. Gahmberg (1992–2018) Mats Gyllenberg (2018– )
Kunniajäsenet Suomen Tiedeseuran kunniajäsenet (tilanne 2023): Stig Strömholm (1988–) Bengt Holmström (2016–) Carl G. Gahmberg (2018–) Dan-Olof Riska (2020–) Eva Margareta Steinby (2020–)
Mikael Björnbergin muistorahasto Suomen tiedeseura on palkinnut vuodesta 2004 lähtien teoreettisen fysiikan ja siihen liittyvien alojen ansioituneita tutkijoita. Vuodesta 2013 lähtien palkinto on myönnetty joka vuosi.
+VuosiSaaja2004Timo Lähde2006Lotta Mether2013 Mikael Långvik 2014 Tommi Markkanen 2015 Anna-Stiina Suur-Uski 2016 Tommi Tenkanen2017 Fredrik Granberg 2018 Heikki Mäntysaari 2019 Timo Kärkkäinen 2020 Matias Mannerkoski 2021 Joonas Nättilä 2022 Jani Penttala2023 Saga Säppi2024Kukka-Emilia Huhtinen2025Joonas Hirvonen
Lähteet
Aiheesta muualla Suomen Tiedeseuran verkkosivut
Luokka:Tiedeakatemiat Luokka:Suomen tiede ja tekniikka