Tarhapapaija eli papaija (Carica papaya) on trooppinen hedelmäpuu. Suurikokoiset hedelmät ovat tärkeä ravinnonlähde tropiikissa ja subtropiikissa.
Ulkonäkö ja koko pienoiskuva|200px|vasen|Papaijapuu. pienoiskuva|200px|vasen|Papaijan kukkia. pienoiskuva|Siemenet
Papaija kasvaa tavallisesti 2–6 metriä korkeaksi, korkeimmillaan 8 metriä korkeaksi. Runko on suora, sileä ja väriltään vihreä. Oksia ei ole, vaan lehdet asettuvat kierteisesti suoraan runkoon. Suurikokoiset lehdet ovat suoria ja pitkäruotisia, lehtilapa on syvään suuriliuskainen. Lehtiä on yleensä jäljellä vain rungon yläosassa. Rungon alaosassa on selvästi näkyviä, vanhojen lehtien jättämiä arpia. Papaijan kellanvalkoiset kukat ovat kaksikotisia ja puhkeavat lehtihankoihin.Lomaskasvio 2014, s. 115.
Papaija kukkii ja tuottaa hedelmiä samanaikaisesti vuoden ympäri. Hedelmät voivat painaa jopa 10 kg, mutta tavallisesti ne ovat noin kilon painoisia. Ne roikkuvat suoraan rungosta. Muodoltaan papaijan hedelmä on soikea tai hieman päärynänmuotoinen. Kuori on nahkamainen, sileä ja vihreä, kypsänä kellertyvä. Hedelmämalto eli hedelmäliha on mehukas ja väriltään vaalean oranssi tai punainen. Rakenteeltaan se muistuttaa hieman melonia. Hedelmämallon keskellä olevassa ontelossa on runsaasti mustanharmaita pippurinmarjan kokoisia siemeniä. Siemeniä saattaa olla jopa yli 50 kappaletta hedelmää kohden.
Puuksi papaija on varsin lyhytikäinen. Tavallisesti se elää vain 4–5-vuotiaaksi. Toisaalta se alkaa tuottaa hedelmiä jo 10 kuukautta vanhana.Hyötykasvit värikuvina 2002, s. 154.
Viljelykasvina papaijasta on jalostettu useita eri lajikkeita.
Levinneisyys Papaija on alkujaan kotoisin eteläisen Meksikon ja Väli-Amerikan trooppisilta alueilta. Nykyään sitä kasvaa viljelykasvina kaikkialla tropiikissa ja subtropiikissa.
Käyttö Papaija on yksi tropiikin eniten viljeltyjä ravintokasveja. Suurin osa sadosta käytetään paikallisesti. Papaijan hedelmän hedelmämalto sisältää runsaasti A- ja C-vitamiineja. Hedelmät nautitaan yleensä sellaisenaan tai hedelmäsalaateissa. Hedelmistä tehdään myös mehua ja nektaria, jotka ovat tuoreita hedelmiä suositumpia vientituotteita. Papajan maku on hieman melonimainen ja aprikoosimainen.
Erityisesti papaijan kuorien ja raakojen hedelmien maitiaisneste sisältää proteiineja pilkkovaa papaiinientsyymiä, jota käytetään ruoansulatusongelmien lääkinnässä. Samasta syystä papaija edistää ruoansulatusta. Entsyymi myös mureuttaa lihaa, joten papaija sopii soseutettuna marinadeihin. Sitä käytetään myös purukumin raaka-aineena sekä villan ja silkkikankaan käsittelyssä ehkäisemään kutistumista. Papaijan lehdet kelpaavat keitettyinä vihanneksiksi ja koko kasvi sopii hyvin myös karjanrehuksi.
Kuvagalleria
Lähteet Hyötykasvit värikuvina. Toim. Rautavaara, Toivo & Tuomola, Pirkkoliisa. 5. painos. WSOY, Helsinki 2002. Lomakasvio. Trooppisten kasvien tunnistusopas. Toim. Tran Minh, Mirjami & Laaka-Lindberg, Sanna & Junikka, Leo. 2. tarkistettu painos. Kustannusosakeyhtiö Moreeni, 2014.
Viitteet
Aiheesta muualla Suomen Lajitietokeskus: Tarhapapaija (Carica papaya) Fineli: Papaijan ravintosisältö (kuivattu) United States Department of Agriculture (USDA): Carica papaya Flora of China: Carica papaya Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Carica papaya Food Component Database (FooDB): Papaya, Carica papaya Pherobase: Floral volatiles of Carica papaya Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Carica papaya (pawpaw)
Luokka:Papaijat Luokka:Hedelmät Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit