Vapaa sivistystyö tarkoittaa Suomessa vapaaehtoisten, kaikille avointen opintojen tarjoamista kansanopistoissa, kansalais- ja työväenopistoissa, kesäyliopistoissa, urheiluopistoissa ja opintokeskuksissa. Vapaassa sivistystyössä opinnot ovat yleissivistäviä tai yhteiskunnalliseen osallistumiseen (esim. ammattiyhdistystoimintaan) painottuneita opintoja sekä harrastuksiin valmentavia opintoja. Opiskelu vapaan sivistystyön oppilaitoksissa vaihtelee iltaopiskelusta kokopäiväisiin lyhyt- ja pitkäkestoisiin kursseihin, etäopiskeluun tai intensiivikursseihin.Vapaa sivistystyö, Opetushallitus. Viitattu 21.10.2015. Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat osa Suomen aikuiskoulutusjärjestelmääAikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö , Opettajien ammattijärjestö OAJ. Viitattu 21.10.2015. ja osittain valtion rahoittamaa.
Historia Vapaalla sivistyöllä on Suomessa noin sadan vuoden historia.
Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö perustettiin vuonna 1969.
2000-luvun lopusta lähtien vapaan sivistystyön organisaatiot ovat tarjonneet kotoutumiskursseja maahanmuuttajille.
Vuonna 2019 Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti työryhmän valmistelemaan ehdotusta, jolla vapaan sivistystyön kautta hankittu osaaminen olisi helpompi tunnistaa. Työryhmä ehdotti Koski-tietovarannon hyödyntämistä myös vapaassa sivistystyössä. Oppilaitos päättää itse, mitkä kurssit se haluaa viedä Koski-tietovarantoon. Opiskelija taas päättää, siirretäänkö hänen tietojaan. Laki astui voimaan elokuussa 2021. Vapaan sivistystyön koulutuksiin osallistui yli 880 000 henkilöä. Heistä 58 prosenttia osallistui kansalaisopistojen järjestämiin koulutuksiin, 16 prosenttia opintokeskusten ja 11 prosenttia liikunnan koulutuskeskusten koulutuksiin.
Vuonna 2021 vapaan sivistystyön kursseille ja koulutuksiin osallistui 1,1 miljoonaa ihmistä.
Vuonna 2024 vapaan sivistyksen rahoitusta sai Suomessa 290 oppilaitosta. Niistä 174 oli kansalaisopistoja 74 kansanopistoja 19 kesäyliopistoa 12 opintokeskuksia ja 11 liikunnan koulutuskeskuksia
Koulutuksen tavoitteita Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö määrittelee vapaan sivistystyön tarkoitukseksi ”elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta edistää ihmisten monipuolista kehittymistä ja järjestää yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta”. Vapaan sivistystyön koulutukseen hakeutuminen on mahdollista kaikille ilman vaatimuksia aiemmista opinnoista. Koulutus ei tähtää tutkintoon, eikä sen opetussisältöjä säädellä laissa.
Vapaa sivistystyö ulottuu erilaisiin arvopohjiin perustuvasta toiminnasta (esimerkiksi kristilliset kansanopistot ja ay-opistot) aatteellisesti sitoutumattomiin oppilaitoksiin. Vapaan sivistystyön piiriin kuuluvan koulutuksen tavoitteista ja sisällöistä päättää kukin oppilaitos ja sen ylläpitäjätaho. Oppilaitosten ylläpitäjiä eli omistajia voivat olla kunnat ja kuntayhtymät, järjestöt, säätiöt tai osakeyhtiöt.
Vapaan sivistystyön opettajat Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa toimivat opettajat tulevat monista eri taustoista ja työhön usein päädytään eri elämänvaiheiden jälkeen. Monesti yksittäisten kurssien vetäjät ovat sivutoimisia, mutta vakiintuneissa oppilaitoksissa on myös paljon pitkää työuraa tekeviä päätoimisia opettajia.
Vapaan sivistystyön opettajalla on oltava soveltuva korkeakoulututkinto ja vähintään 60 opintopisteen (35 opintoviikkoa) laajuiset opettajan pedagogiset opinnot tai steinerpedagoginen pätevyys.Vapaan sivistystyön opettajat , Opettajien ammattijärjestö OAJ. Viitattu 21.10.2015.
Edunvalvonta Vapaan sivistystyön oppilaitosten valtakunnallinen edunvalvoja on Vapaa Sivistystyö ry (VST).Aikuisopettajien liitto AKOL huolehtii aikuisopettajien edunvalvonnasta ja tiedottaa esimerkiksi aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön yhteiskunnallisesta merkityksestä.
Lähteet
Kirjallisuutta Manninen, Jyri: Omaehtoisen aikuisopiskelun vaikutukset : vapaan sivistystyön opintojen merkitys ja vaikutukset aikuisten elämässä, Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö 2008,
Aiheesta muualla Laki vapaasta sivistystyöstä (1998)
Luokka:Suomen koulutus