Bassi oli saamelaisessa muinaisuskossa termi, joka tarkoitti eräänlaista pyhää.
Kielentutkijoiden mukaan bassi on pronssikautinen (n. 1300–500 eaa.) lainasana. Kantagermaanin sana *wīha, joka tarkoittaa erotettua, merkittyä tai rajattua, olisi kulkeutunut varhaiskantasuomeen muodossa *püšä, josta olisi kehittynyt sekä suomen kielen sana ’pyhä’ että saamen ’bassi’.Pulkkinen, s. 218–219.
Bassi on tarkoittanut varsin yleisluonteista pyhää. Sillä on viitattu usein tuntureihin ja järviin, joissa asui niin sanottuja sáiva-henkilö. Myös seitoihin on viitattu usein bassi-sanalla. Se lienee todennäköisesti merkinnyt áiligas-pyhyyttä henkilökohtaiseen, suku- tai perhekohtaiseen palvontaan.
Lähteet Pulkkinen, Risto: ”Saamelaisten etninen uskonto”. Teoksessa.
Viitteet
Luokka:Saamelaisen muinaisuskon pyhät paikat Luokka:Saamelaisen mytologian käsitteet Luokka:Uskonnolliset käsitykset