Mölysammakko (Pelophylax ridibundus, aiemmin Rana ridibunda) on suurikokoinen ja kovaääninen vihersammakoiden sukuun kuuluva laji, jota on tavattu myös Suomessa.
Kuvaus
Mölysammakko on yleisväriltään vihreä ja tummatäpläinen, ja voi kasvaa 15 senttimetriä pitkäksi, mikä tekee siitä Euroopan suurimman sammakkolajin. Naaras on koirasta kookkaampi. Tavallisesta sammakosta poiketen koirailla on kaksi äänirakkoa, jotka sijaitsevat suunpielissä. Toukat eli nuijapäät ovat harmaanvihreitä ja 6–8,5 senttimetriä pitkiä.
Elinympäristö ja elintavat
Lajin elinympäristöä ovat seisovat ja hiljaa virtaavat vesistöt. Mölysammakot viihtyvät aikuisinakin vedessä rantaruovikoiden suojassa. Niille on ominaista joukkokurnuttaminen suurissa ryhmissä. Laji kutee kesäkuun puolivälissä. Naaras voi munia kerralla jopa 2 000 munaa, jotka se kiinnittää vesikasveihin vähän vedenpinnan alapuolelle. Nuijapäävaihe kestää kolmesta neljään kuukautta. Mölysammakko on aktiivinen sekä päivällä että hämärän aikaan, ja se talvehtii vesien pohjamudissa marraskuusta huhtikuuhun.
Ravinto
Mölysammakko syö samaa kuin muutkin sammakot: matoja, hyönteisiä, toukkia, kotiloita ja muita selkärangattomia. Suurikokoisimmat yksilöt voivat syödä herhiläisiä, kalanpoikasia, muita sammakoita ja jopa pieniä lintuja.
Levinneisyys
Mölysammakkoa tavataan laajalla alueella Etelä-, Keski- ja Itä-Euroopassa Balkanilta ja Etelä-Ranskasta Pohjois-Saksaan ja Latviaan saakka pohjoisessa ulottuvalla alueella. Skandinaviassa lajia tavataan ainoastaan Tanskaan kuuluvalla Bornholmin saarella. Lajia tavataan myös Aasian lauhkealla vyöhykkeellä, Venäjän kautta Kiinaan ja Japaniin ulottuvalla alueella.
Mölysammakkoa tavattiin vuosina 1937–1960 Suomessakin Helsingin Vanhankaupunginlahdella ja myös Porvoossa Porvoonjoen suun suistoalueella. Äänekkäästi kurnuttavat sammakot häiritsivät rannoilla mökkeileviä ihmisiä. Viimeinen mölysammakko ammuttiinkin Suomen luonnosta vuonna 1960, ja sen jälkeen lajista ei tehty Suomessa havaintoja vuosikymmeniin. Mölysammakon lienee joku tuonut tänne ja mahdollisesti vesien saastuminen pilasi sen elinmahdollisuudet.
Vuonna 2008 lintuharrastajat havaitsivat Turun Ruissalossa mölysammakoita. Eläimet ovat runsastuneet nopeasti uusilla elinpaikoillaan ja ovat levinneet muutamassa vuodessa jo Turun naapurikuntiinkin. Vieraslajina mölysammakoiden epäillään jossain määrin kilpailevan elintilasta Suomen luonnon alkuperäisten sammakkolajien kanssa.
Vuonna 2013 Lounais-Suomessa havaittiin vihersammakoista varmuudella lessonansammakoita ja syötäviä sammakoita. Suuri osa alueella tehdyistä mölysammakkohavainnoista saattaa koskea jälkimmäistä lajia, joka on mölysammakon tavoin iso, vihreä ja äänekäsHoogesteger, T., Rahkonen, J. & Karhilahti, A., 2013. Pool frog (Pelophylax lessonae) Camerano 1882 (Anura, Ranidae), an addition to the Finnish amphibian fauna. Memoranda Societatis pro Fauna & Flora Fennica: 89: 25-31. [ http://ojs.tsv.fi/index.php/msff/article/view/40883/10203 ]Hoogesteger, T., Rahkonen, J. & Karhilahti, A. 2014. Suomen vihersammakot. Luonnon Tutkija 1/2014: 4-18..
Lähteet Arnold, E. Nicholas: Reptiles and Amphibians of Europe. Princeton & Oxford: Princeton University Press, 2002. . Eläinmaailma 5/1987, s. 46-47: Juhani Terhivuon artikkeli Mölysammakon nousu ja tuho Sammakkolampi.fi: mölysammakko (Pelophylax ridibundus)
Amphibia Web: Marsh Frog
Viitteet
Aiheesta muualla Ääninäyte mölysammakon kurnutuksesta Laji.fi: Mölysammakko (Pelophylax ridibundus) Vieraslajit: Mölysammakko Pelophylax ridibundus UniProt: Taxonomy - Pelophylax ridibundus University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Pelophylax ridibundus Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Pelophylax ridibundus
Luokka:Aitosammakot