Frans Joosef II (koko nimi Franz Josef Maria Aloys Alfred Karl Johannes Heinrich Michael Georg Ignaz Benediktus Gerhardus Majella, 16. heinäkuuta 1906 Deutschlandsberg, Itävalta-Unkari – 13. marraskuuta 1989) oli Liechtensteinin ruhtinas vuodesta 1938 aina kuolemaansa asti 1989 eli 51 vuoden ajan.
Frans Joosef oli prinssi Aloisin ja Itävallan arkkiherttuatar Elisabet Amalien poika. Hänestä tuli Liechtensteinin ruhtinas lapsettoman isosetänsä ruhtinas Frans I:n jälkeen, kun hänen isänsä oli luopunut oikeudestaan kruunuun vuonna 1923.
Nuoruus ennen ruhtinasaikaa Frans Joosefin kummi oli Itävalta-Unkarin keisari Frans Joosef I, jonka mukaan tuleva ruhtinas sai myös nimensä. Nuoruutensa hän vietti vuosina 1911–1914 Määrissä Groß Ullersdorfin linnassa. 1920-luvulla hän opiskeli Wienissä ja suoritti korkeakoulututkinnon metsätieteissä. Sen jälkeen hän hoiti sukunsa maita nykyisen Tšekin alueella. Edeltäjänsä Frans I:n kuoleman jälkeen kesällä 1938 hän siirtyi asumaan ruhtinakuntaansa Vaduzin linnaan, josta tuli hänen vakituinen asuntonsa. Hän oli ensimmäinen Liechtensteinin hallitseva ruhtinas, joka asui vakituisesti itse Liechtensteinin alueella.
Natsien vallan kasvaessa Keski-Euroopassa ruhtinas joutui ottamaan huomioon sen toiminnassaan. Hän teki maaliskuussa 1939 kohteliaisuuskäynnin Berliiniin. Ruhtinaskunnassa yrittivät natsimieliset voimat saada kevään 1939 aikana maan valtaansa, mutta suurin osa väestöstä, hallitus ja parlamentti yhdessä ruhtinaan kanssa vastustivat toimia. Näin natsien toiminta raukeni ruhtinaskunnassa.
Toisen maailmansodan aika Liechtenstein säilytti puolueettomuutensa toisen maailmansodan aikana. Tulliliiton ehtojen mukaisesti Sveitsi vartioi Liechtensteinin rajoja Suur-Saksan suuntaan. Sodan aikana valtuutettuna pakolaisneuvotteluissa saksalaisten kanssa toimi ruhtinaan nuorempi veli prinssi Charles Alfred. Vuosina 1933–1944 Liechtenstein antoi turvapaikan kaikkiaan 400 pakolaiselle, joista 125 oli juutalaisia.
Aivan sodan loppuvaiheessa keväällä 1945 ruhtinas antoi poliittisen turvapaikan 494 Natsi-Saksan puolella taistelleelle venäläissotilaalle, joita johti kenraali Boris Smyslovsky. Neuvostoliitto vaati sotilaiden luovutusta Neuvostoliittoon, mutta Frans Joosef kieltäytyi.
Vuonna 2005 tuli esille tieto, että Strasshofin keskitysleirin juutalaisvankeja oli työskennellyt ruhtinaan Itävallassa sijainneessa kartanossa. SS oli tarjonnut juutalaisvangit ruhtinaan käyttöön.
Sodan jälkeinen aika Kommunistien noustua valtaan Tšekkoslovakiassa, maan uusi hallitus takavarikoi maassa sijaitsevan ruhtinasperheen omaisuuden eikä maksanut siitä korvauksia.
Frans Joosefin kaudella maatalouteen nojaavasta Liechtensteinista tuli Sveitsin avustuksella rikas ja teollistunut maa, ja eteenkin korkean teknologian tuotteita vietiin paljon. Ruhtinaan omistaman pankin avulla Liechtensteinista tuli myös veroparatiisi. Liechtensteinin naiset saivat äänioikeuden vuonna 1984 järjestetyn kansanäänestyksen perusteella.
Prinssi Frans Joosef II meni naimisiin 7. maaliskuuta 1943 kreivitär Georgina von Wilczekin (s. 24.10.1921 – 18.10.1989) kanssa. Häät olivat ensimmäiset maan hallitsijan häät, joita vietettiin Liechtensteinin maaperällä. Parilla oli viisi lasta: Hans Adam II, Liechtensteinin ruhtinas (s. 14.2.1945) Philipp Erasmus (s. 19.8.1946) Nikolaus (s. 24.10.1947) Nora, (s. 31.10.1950) Franz Josef (19.11.1962 – 28.2.1991) Ruhtinas Frans Joosef II oli Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) pitkäaikainen jäsen vuosina 1936–1980 eli 44 vuoden ajan, joka on pisimpiä KOK-jäsenyyksiä. Hänen tyttärestään prinsessa Norasta tuli KOK:n jäsen neljä vuotta myöhemmin.
Eräässä antamassaan harvinaisessa haastattelussa Frans Joosef luonnehti, että "hallitsen onnellista maata [...] se on onnellinen maa, koska se on pieni".
Viimeiset elinvuodet Frans Joosef II siirsi suurimman osan vallastaan 26. elokuuta 1984 pojalleen Hans Adamille. Hän kuoli 13. marraskuuta 1989 vain alle kuukausi vaimonsa kuoleman jälkeen. Frans Joosef oli ollut niin sairas, ettei kyennyt edes osallistumaan vaimonsa hautajaisiin. Hän hallitsi 51 vuotta ja oli kuollessaan pisimpään vallassa ollut eurooppalainen valtionpäämies.
Kunnianosoituksia
55x55px Itävallan tasavallan kunniamitalin 1. luokka (Itävalta, 1967) 55x55px Persian valtakunnan 2500-vuotisjuhlan mitali (Iran, 1971) 55x55px Pyhän Haudan ritarikunta ketjulla (Pyhä istuin)
Lähteet
Luokka:Liechtensteinin ruhtinaat Luokka:Kansainvälisen olympiakomitean jäsenet Luokka:Vuonna 1906 syntyneet Luokka:Vuonna 1989 kuolleet