Georgi Nikolajevitš Fljorov (, joskus myös Georgi Flerov, 2. maaliskuuta 1913 – 19. marraskuuta 1990) oli eräs huomattavimmista neuvostoliittolaisista ydinfyysikoista. Hänet tunnetaan eritoten superraskaiden alkuaineiden syntetisoinnista ja alkuaine 114, flerovium on nimetty hänen mukaansa.
Fljorov keksi uraanin spontaanin fission (1940, yhdessä Konstantin A. Petržakin kanssa)Igor Sutyagin: The Role Of Nuclear Weapons And Its Possible Future Missions (nato.int) Viitattu 9.1.2016.. Hän oli lisäksi raskas-ionifysiikan pioneeri ja Dubnassa sijaitsevan ydintutkimusinstituutin (OIJaI) perustaja (1957). Instituutissa syntetisoitiin useita transaktinoideja 1960-luvulta alkaen. Fljorov katsoi bohriumin ja seaborgiumin löydöikseen, tosin IUPAC myöhemmin antoi prioriteetin näiden aineiden löytämisestä toisille.
Fljorov lähetti vuonna 1942 nuorena puna-armeijan luutnanttina Stalinille kirjeen, jossa hän kertoi huomiostaan, että länsimaissa ydinfissioon liittyvää uutta tutkimusta ei näyttänyt löytyvän tieteellisistä aikakauskirjoista. Tästä hän päätteli sen olevan julistettu salaiseksi ja käytettävän (silloin vielä toteuttamattomien) ydinaseiden tutkimukseen. Hän kehotti Stalinia aloittamaan uraania käyttävän pommin kehitystyön niin pian kuin mahdollista. Fljorov oli eräs keskeisistä henkilöistä Neuvostoliiton ydinaseohjelman toteuttamisessa.
Katso myös Neuvostoliiton joukkotuhoaseet
Lähteet
Aiheesta muualla
Fljorovin biografia OIJaI:n sivulla Making the Russian Bomb from Stalin to Yeltsin (pdf) , kaikenlaista tietoa Neuvostoliiton ydinaseiden historiasta. Liite B on Fljorovin kirje Stalinille (1942).
Luokka:Sosialistisen työn sankarit Luokka:Neuvostoliittolaiset fyysikot Luokka:Ydinfyysikot Luokka:Vuonna 1913 syntyneet Luokka:Vuonna 1990 kuolleet