pienoiskuva|Antti Vihtori Komulainen. Antti Vihtori Komulainen (10. marraskuuta 1870 Sotkamo – 27. kesäkuuta 1937 Käkisalmi) oli suomalainen kansakoulunopettaja, kunnallisneuvos ja kaupunginjohtaja.60-vuotias. Kansakouluntarkastaja Antti Komulainen, Helsingin Sanomat, 10.11.1930, nro 304, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 9.11.2025
Elämä Komulaisen vanhemmat olivat maanviljelijä Antti Komulainen ja Kaisa Lovisa Trast. Hän pääsi ylioppilaaksi 1888 Oulun yksityislyseosta ja opiskeltuaan Helsingin yliopistossa jonkin aikaa valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän opettajaseminaarista vuonna 1897. Sitä ennen hän oli ollut v.a. kollegana Raahen alkeiskoulussa 1892 ja opettajana Sotkamon kirkonkylän kansakoulussa. Komulainen toimi opettajana Käkisalmessa 1896–1919, koulun johtajana vuodesta 1902 ja kansakouluntarkastajana 1919–1930. Hän toimi myös Käkisalmen käsityöläiskoulun opettajana 1898–1904 sekä oli useina vuosina kansakoulujen jatkokurssien johtajana ja opettajana. Viimeksi hän oli Käkisalmen kaupunginjohtajana 1930–1937. Komulainen sai kunnallisneuvoksen arvon 1930.Aikalaiskirja 1934 (Projekt Runeberg)
Komulainen oli Käkisalmen kaupungin valtuuston jäsenenä vuodesta 1902, valtuuston varapuheenjohtajana 1904 ja 1921 sekä puheenjohtajana 1905–1911 ja vuodesta 1922. Hän oli jäsenenä, puheenjohtajana tai sihteerinä lukuisissa valiokunnissa ja komiteoissa. Vuosina 1907–1920 hän oli rautatievaliokunnan puheenjohtajana. Komulainen oli Kansanvalistusseuran Käkisalmen osaston puheenjohtaja vuodesta 1904, Kannaksen Liiton hallituksen jäsen vuodesta 1923, liiton hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1923 ja liiton rahastonhoitaja 1924–1925. Komulainen oli Nuorsuomalaisen toimikunnan johtokunnan puheenjohtajana useita vuosia ennen vuotta 1918. Hän oli Pohjoismaiden Osakepankin ja sittemmin Pohjoismaiden Yhdyspankin Käkisalmen konttorin valvojana vuodesta 1916. Komulainen julkaisi historiallisia kirjoitelmia, kirjoitti paikkakuntansa lehtiin sekä Opettajan Lehteen. Käkisalmen Sanomain vastaavana toimittajana hän oli 1907–1908 ja Kansan Toveri-lehden toimittajana 1901. Hän hoiti kagaalin paikallisena toimihenkilönä Vapaitten lehtisten painattamista Käkisalmessa 1902 ja oli mukana jääkärien värväyksessä että valkoisten toiminnassa Suomen sisällissodan aikana.
Teoksia Kansanopistoista : esitelmä. Kuopio 1896 Kansanopistojen tehtävästä ja toiminnasta. Rahvaan kirjasia 2. Kirjapaino- ja sanomalehti-osakeyhtiö Vuoksi, Käkisalmi 1900 Käkisalmen rata : näkökohtia Kaakkois-Suomen rautatie-kysymyksessä ; kirj. Pekka Komonen ja A. Komulainen. Käkisalmi 1905 Käkisalmen vai Kurkijoen rata ennemmin rakennettava? ; kirj. Pekka Komonen ja A. Komulainen. Käkisalmi 1906 Säästöpankista ; julkaistu ja levitetään Käkisalmen Säästöpankin toimesta. Käkisalmen säästöpankki, Käkisalmi 1907 Kirjoitustaidon ja kirjan historiaa. Kansanvalistusseuran Käkisalmen haaraosaston kirjasia n:o 1. Käkisalmi 1909 Palanen sanomalehdistön vanhinta historiaa : esitelmä nuorsuomalaisessa sanomalehti-iltamassa Käkisalmessa 13 p. marrask. 1910. 1910 Käkisalmen rautatiekysymys. Lahti 1912 Käkisalmen kaupungin kansakoulun synty ja sen kehitys vuosina 1876-1916 : sivistyshistoriallinen kotiseutututkielma. Kansanvalistusseuran Käkisalmen haaraosaston toimituksia 1. Käkisalmi 1917 Käkisalmen kaupunginvaltuuston toiminnan piirteitä vuosilta 1877-1926 ; esitelmä valtuuston 50-vuotisjuhlassa 15.1.1927. Käkisalmi 1927
Toimitustöitä Kaakon kulmalta : Karjalan kannaksen liiton julkaisu 1 ; toimittajat Antti Komonen, A. V. Komulainen. Käkisalmi 1926
Suomennoksia Émile Erckmann ja Alexande Chatrian : Fritz ystävä : 1-2 vihko ; ranskankielisen alkuteoksen 15. painoksesta suom. Antti Vihtori Komulainen. Vuoksi, Käkisalmi 1901 Nicholas Carter : Salaperäinen murha : novelli ; suomentanut A. V. K. Kaakkois-Karjalan kirjapaino-o.y., Käkisalmi 1907
Lähteet
Luokka:Suomalaiset opettajat Luokka:Käkisalmen kaupunginjohtajat Luokka:Käkisalmen kaupunginvaltuutetut Luokka:Vuonna 1870 syntyneet Luokka:Vuonna 1937 kuolleet