Matthias Eriksson Castrén, ven. Матиас Кастрен, (29. toukokuuta 1764 Pudasjärvi – 15. toukokuuta 1845 Kemi) oli Kemin kirkkoherra ja Pohjois-Suomen lääninrovasti.
Henkilöhistoria
Perhetausta Mattias Castrénin vanhemmat olivat Kemin kirkkoherra Erik Mattsson Castrén sr. ja Katarina Elisabet Castrén. Aviopuoliso oli Elsa Beata Jacocsdotter Elfving. Heidän perheeseen kuului viisi lasta: Maria Vilhelmina Castrén, Gustava Matilda Castrén, Erik Vilhelm Castrén, Matthias Ulric Castrén ja Carolina Jacobina Castrén.
Mattiaksen veljen Kristian Castrénin (1779–1825) pojanpoika oli historioitsija ja valtiopäivämies Robert Castrén, jonka teoksiin lukeutuu muun muassa Finska deputationen 1808–1809 (1879).
Historia Turun akatemian opintojen ja pappisvihkimyksen jälkeen vuonna 1786 Castrén oli aluksi isänsä Kemin kirkkoherran Eric Castrénin apulaisena. Tämän kuoltua hänet nimitettiin kaksi vuotta myöhemmin kirkkoherraksi. Koko Pohjois-Suomesta vastaavaksi lääninrovastiksi hän tuli 1791. Castrén edisti kansanopetusta seurakunnassaan, mutta vastusti saamen kielen käyttöä opetuksessa. Vuonna 1808 hän oli mukana Suomen lähetyskunnan jäsenenä Aleksanteri I:n luona. Seuraavina vuosina hän järjesti kirkolliset olot Suomeen liitetyssä Länsi-Pohjassa. Keisari myönsi 1817 hänelle ansioistaan teologian kunniatohtorin arvon.
Castrén harrasti kasvi- ja eläintiedettä. Hänen lukuisia kasvitieteellisiä havaintojaan ilmestyi Suomen Talousseuran julkaisuissa.
Huomionosoitukset
kehyksetön|55x55px Pyhän Vladimirin ritarikunta IV. luokan kunniamerkki, Suomen lähetyskunta 1808. kehyksetön|55x55px Pyhän Annan ritarikunta II. luokan, kunniamerkki 1811.
Arvonimet Teologian kunniatohtori 1817
Henkilögalleria
Matthias Castrénista tehty maalaus, josta kuvaotos Kalevassa 12.2.1939, no 35.
Katso myös
Castrén-suku
Lähteet
Luokka:Pudasjärvi Luokka:Suomalaiset papit Luokka:Suomen lähetyskunta 1808 Luokka:vuonna 1764 syntyneet Luokka:Vuonna 1845 kuolleet