pienoiskuva|Herodeksen kuparikolikko. Kolikossa teksti "Basileôs Herodou", "kuningas Herodeksen (sc. omaisuutta)", kääntöpuolella makedonialainen aurinkosymboli. Herodes I (; ; 73 eaa. Askalon – 4 eaa.Antiikin käsikirja, hakusana Herodes Jeriko) eli Herodes Suuri oli Rooman alaisuudessa hallinnut Juudean kuningas vuodesta 37 eaa. kuolemaansa saakka. Herodes oli Juudean prokuraattori Antipatroksen ja tämän nabatealaisen vaimon Kyproksen toiseksi vanhin poika.
Herodeksen ura alkoi vuonna 47 eaa., kun hänen isänsä nimitti hänet Galilean käskynhaltijaksi. Juudea oli tuolloin jo osa Rooman valtakuntaa. Herodes tuki aluksi isänsä kanssa Rooman silloista mahtimiestä Julius Caesaria. Caesarin murhan jälkeen Herodes tuki Marcus Antoniusta, jonka avustuksella Rooman senaatti valitsi Herodeksen Juudean kuninkaaksi. Antoniuksen kärsittyä tappion sodassa Octavianusta vastaan Herodes siirtyi heti jälkimmäisen leiriin. Herodes oli Octavianuksen eli Augustuksen uskollinen alainen 27 vuoden ajan. Vaikka Herodes oli alkujaan idumealainen, sai hän kuitenkin juutalaisten sympatiat puolelleen muun muassa sen jälkeen, kun hän pani toimeen Jerusalemin temppelin laajennustyöt.
Roomalaiset asettivat Herodeksen valtaistuimelle. Näin he pystyivät Herodeksen avulla takaamaan uskonnon ja valtion erottamisen toisistaan. Hän vähensi huomattavasti pappien valtaa, joten heille jäi vain hengellinen rooli. Salaliittojen pelossa hän ajoittaisten mielenhäiriöiden vallassa murhasi vaimonsa Mariammen ja useita lapsiaan.
Nuoruus pienoiskuva|upright|Julius Caesarin rintakuva. Caesar nimitti Herodeksen isän Antipatroksen Juudean hallitsijaksi ja antoi tälle Rooman kansalaisoikeudet. Antipatros nimitti puolestaan nuoren Herodeksen Galilean käskynhaltijaksi.
Herodeksen isä oli Idumeasta kotoisin oleva Antipatros, ja hänen äitinsä Kypros oli erään arabialaisen šeikin tytär. Idumea eli Edom, sijaitsi Juudean eteläpuolella. Makkabealaisten hallitsija Johannes Hyrkanos valtasi Idumean ja Samarian vuosina 135–104 eaa. Hän pakotti kaikki idumealaiset noudattamaan juutalaista lakia, ja useimmat idumealaiset kääntyivät sen jälkeen juutalaisuuteen. Antipatros oli makkabealaisen prinssin Hyrkanos II:n kannattaja. Hyrkanos ja hänen veljensä Aristobulos II taistelivat keskenään siitä, kenestä tulisi Juudean kuningas. Roomalainen sotapäällikkö Pompeius sekaantui asiaan vuonna 63 eaa. ja nimitti Hyrkanoksen ylipapiksi. Pompeius ei halunnut tehdä Hyrkanoksesta Juudean kuningasta, vaan tämä sai tyytyä “Juudean etnarkin” arvonimeen. Juudeasta oli tullut osa Rooman valtakuntaa.
Pompeiuksen kuoltua vuonna 48 eaa. Antipatros siirtyi Rooman uuden hallitsijan Julius Caesarin kannattajaksi. Antipatros riensi Pergamonin hallitsijan Mithridateen kanssa Caesarin avuksi, kun tämä oli piiritettynä Egyptissä. Vuonna 47 eaa. Julius Caesar palkitsi Antipatroksen nimittämällä hänet Juudean hallitsijaksi (epitropos). Samalla hän sai Rooman kansalaisuuden. Antipatros nimitti vanhimman poikansa Fasaelin Jerusalemin ja sen lähiympäristön sotilaskuvernööriksi ja nuoremman poikansa Herodeksen Galilean sotilaskuvernööriksi.Richardson s. 108Josephus, Juutalaissodan historia 1.202 Josephus väittää teoksessaan Juutalaisten muinaisajat Herodeksen olleen tuolloin vain 15-vuotias.Josephus, Antiquities of the Jews (Juutalaisten muinaisajat) 14.158
Galilean sotilaskuvernööri
Galileassa Herodes taisteli menestyksellisesti paikallisia rosvojoukkoja vastaan, ja hänestä tuli suosittu paikallisten asukkaiden keskuudessa.Richardson s. 109
Herodeksen Galileassa saavuttama menestys sai ylipappi Hyrkanos II:n ja muut ylimykset kateellisiksi. Herodes määrättiin tuomittavaksiRichardson s. 110, mutta häntä tuki Syrian roomalainen maaherra Sextus Caesar, joka oli Julius Caesarin sukulainen, ja tämän lisäksi farisealaisten johtajana ollut kunnianhimoinen Sameas. Herodes vapautettiin kaikista syytteistä, mutta hän näki parhaaksi paeta Sextus Caesarin luokse Damaskokseen.Richardson s. 111–12 Hyrkanos alkoi heti pelätä, että Herodes aloittaisi pian sodan häntä vastaan. Vuonna 46 eaa. Sextus Caesar nimitti Herodeksen Koile-Syyrian ja Samarian strategiksi.Richardson s. 112–113Josephus, Juutalaissodan historia 1.204-1.212
Herodes oli jo valmis marssimaan Hyrkanosta vastaan, mutta hänen isänsä ja veljensä saivat hänet muuttamaan mielensä.Richardson s. 113 Samaan aikaan eräs Caecilius Bassus murhasi Sextus Caesarin ja otti tämän joukot omaan komentoonsa. Antipatros lähetti Herodeksen ja Fasaelin auttamaan Bassusta vastaan lähetettyjä joukkoja.Richardson s. 113–114Josephus, Juutalaissodan historia 1.214-1.216
Nousu valtaan
Kun Julius Caesar oli 15. maaliskuuta 44 eaa. murhattu, Gaius Cassius Longinus ja Marcus Junius Brutus pakenivat itään. Cassius saapui Syyriaan ja määräsi Syyrian itäiset maakunnat maksamaan veroa. Juutalaiset määrättiin maksamaan 700 talentin (15 000 kiloa hopeaa) verran veroa.Richardson s. 114 Antipatros jakoi saadut verot pojilleen ja ystävilleen. Herodes maksoikin pian Cassiukselle 100 talenttia ja pääsi näin hänen suosioonsa.Richardson s. 114–115Josephus, Juutalaissodan historia 1.218-1.220
Eräs Malakias, joka oli vastuussa muun muassa Gofnan, Emmauksen, Luddan ja Thamnan alueista, viivytteli veron maksamista. Cassius lähti joukkoineen marssimaan sinne. Antipatros kuitenkin puuttui tilanteeseen ja maksoi Malakiaan puolesta tämän 100 talentin suuruisen veron. Myös Antipatros kuoli, sillä hänet myrkytti mustasukkaisuuden riivaama Malakias. Herodes, jota Cassius tuki ja joka oli nimittänyt hänet Syyrian intendentiksi, kosti isänsä kuoleman ja murhautti Malakiaan lähellä Tyrosta vuonna 43 eaa.Richardson s. 116–117Josephus, Juutalaissodan historia 1.223-1.233
Juudeassa puhkesi levottomuuksia sen jälkeen kun Cassius lähti Syyriasta vuonna 42 eaa. Aristobulos III:n poika Antigonos yritti turhaan astua poliittiselle näyttämölle. Herodes kukisti Antigonoksen ja Tyroksen tyranni Marionin, joka oli anastanut osan Galileaa. Herodes kihlautui samoihin aikoihin Hyrkanos II:n lapsenlapsen Mariammen kanssa. Pari avioitui kuitenkin vasta neljä vuotta myöhemmin, kun Herodeksesta oli tullut kuningas.Josephus, Juutalaissodan historia 1.236-1.240
Antonius ja Octavianus voittivat vuonna 42 eaa. Caesarin murhaajat. Useita juutalaisten lähetystöjä tuli Antoniuksen luokse valittamaan Antipatroksen pojista Fasaelista ja Herodeksesta. Herodes pääsi kuitenkin lahjoillaan Antoniuksen suosioon. Antonius nimitti Fasaelin Juudean tetrarkiksi ja Herodeksen Galiean tetrarkiksi. Heidän tehtävänään oli alueen hallinnon hoitaminen. Hyrkanos sai pitää nimellisen Juudean etnarkin arvonimen. Se herätti paheksuntaa juutalaisten keskuudessa, koska he eivät pitäneet Herodesta ja hänen veljeään juutalaisina.Josephus, Juutalaissodan historia 1.241-1.246
Parthialaiset valtaavat Juudean
Vuonna 40 eaa. parthialainen satraappi Barzapharnes ja Parthian kuninkaan poika Pakoros hyökkäsivät Syyriaan. Parthialaiset päättivät myös auttaa Aristobulos III:n poikaa Antigonosta valtaamalla Juudean. Fasael ja Herodes puolustivat yhdessä Jerusalemia vihollisia vastaan. Moni heidän vastustajistaan liittoutui kuitenkin Antigonoksen ja parthialaisten kanssa. Antigonoksen toiveesta Fasaelille ja Herodekselle lähetettiin kutsu rauhanneuvotteluihin satraappi Barzafarnesin luokse. Herodes kieltäytyi, mutta Fasael suostui. Parthialaiset vangitsivat pian Fasaelin ja Hyrkanos II:sen, mutta Herodes vei perheensä turvaan Masadaan ja lähti itse pikaisesti hakemaan vahvistuksia Petrasta. Sen jälkeen parthialaiset valtasivat Jerusalemin. Vangittuna ollut Fasael teki itsemurhan, ja Hyrkanos II vietiin vangiksi Parthiaan. Aristobuloksen poika Antigonos riisti Hyrkanokselta korvan, jotta tämä ei tulevaisuudessa pystyisi harjoittamaan ylipapin virkaa. Antigonos valittiin kuninkaaksi ja ylimmäksi papiksi.Josephus, Juutalaissodan historia 1.248-1.273
Herodes pakenee Roomaan pienoiskuva|Herodes valloitti Jerusalemin vuonna 36 eaa. viiden kuukauden piirityksen jälkeen. Jo kolme vuotta aikaisemmin Rooman senaatti oli nimittänyt Herodeksen Juudean kuninkaaksi. Kuva on Jean Fouquetin kuvitusta 1470-luvulta julkaistussa Flavius Josephuksen Juutalaisten muinaisajat -teoksesta.
Petrassa nabatelaisten hallitsija Malkhos otti Herodeksen tylysti vastaan ja lähetti hänet pois maasta. Herodes matkusti ensin Aleksandriaan, missä Kleopatra otti hänet vastaan ja yritti houkutella Herodesta alaisekseen. Herodes torjui Kleopatran tarjouksen ja jatkoi matkaansa Roomaan, missä hänen vanha ystävänsä Marcus Antonius otti hänet hyvin vastaan. Antoniuksen ja Octavianuksen ansiosta Rooman senaatti julisti Herodeksen Juudean kuninkaaksi.Josephus, Juutalaissodan historia 1.274-1.282
Herodeksen ollessa Roomassa Antigonos ryhtyi piirittämään Masadaa, missä Herodeksen sukulaiset olivat. Roomalaiset lähettivät erään Ventidiuksen ajamaan parthialaisia Syyriasta. Samaan aikaan Herodes saapui Palestiinaan, kokosi kannattajistaan armeijan ja marssi Antigonosta vastaan. Myös Ventidius ja hänen alaisensa Silo antoivat Herodekselle tukensa. Herodes valloitti Joppen ja vapautti perheensä Masadasta. Koska roomalainen kenraali Silo ei antanut hänelle tarpeeksi tukea, hän luopui hyökkäyksestä Jerusalemiin.Josephus, Juutalaissodan historia 1.286-1.282 Talven 38 eaa. aikana hän valtasi Idumean. Hän kukisti myös Galileassa olleet Antigonoksen varuskunnat ja sai Samarian valtaansa. Ventidius määräsi Herodeksen ja Silon avukseen parthialaisia vastaan sen jälkeen, kun tilanne Juudeassa oli rauhoittunut. Herodes lähetti mielihyvin Silon Ventidiuksen avuksi ja kukisti samalla itse Galileaa vaivanneet ryöstelevät rosvo- ja sotilasjoukot. Galileaan jätetyn varuskunnan lisäksi Herodeksen armeija koostui kolmestatuhannesta sotilaasta ja kuudestasadasta ratsumiehestä. Ventidius oli samalla ajanut parthialaiset pois Syyriasta, ja Antoniuksen käskystä hän lähetti tuhat ratsumiestä ja kaksi legioonaa Herodeksen avuksi erään Makhairaksen johdolla. Herodes ja Makhairas riitaantuivat kuitenkin, ja Herodes oli vähällä ruveta taisteluun roomalaisten kanssa. Antonius oli tuolloin piirittämässä Eufratin lähellä sijaitsevaa Samosataa, ja Herodes matkusti hänen luokseen valittamaan Makhairaasta. Herodes jätti veljensä Joosefin Juudeaan käskynhaltijakseen. Avustettuaan Antoniusta Samosatan piirityksessä Herodes sai Antoniukselta lupauksen avusta Antigonosta vastaan.Josephus, Juutalaissodan historia 1.303-1.320
Herodes palaa Juudeaan
Herodeksen poissa ollessa hänen kannattajiensa tilanne oli käynyt entistä tukalammaksi. Herodes oli kieltänyt veljeään Joosefia hyökkäämästä Antigonosta vastaan. Joosef oli kuitenkin heti Herodeksen poistuttua maasta aloittanut hyökkäyksen Jerikoon. Joosef kaatui taistelussa, ja hänen mukanaan kuoli suuri määrä roomalaisia sotilaita. Sen jälkeen Galilea ryhtyi kapinaan ja Antigonoksen kannattajat antoivat hukuttaa Herodeksen ylhäisiä kannattajia Gennesaretinjärveen. Antonius määräsi Syyrian käskynhaltijan Sosiuksen avustamaan Herodesta kahdella legioonalla. Roomalaisten avustuksella Herodes sai Galilean ja Jerikon hallintaansa ja löi Antigonoksen kannattajat Isnan luona käydyssä taistelussa. Sitten Herodes marssi armeijansa kanssa Jerusalemia kohti.Josephus, Juutalaissodan historia 1.323-1.323
Vuoden 37 eaa. keväällä Herodes alkoi piirittää Jerusalemia. Viiden kuukauden piirityksen jälkeen kaupunki vallattiin. Antigonos antautui Sosiukselle, joka vei hänet vankina Antoniuksen luokse. Herodes maksoi roomalaisille palkkion, jotta he eivät ryöstäisi Jerusalemia.Josephus, Juutalaissodan historia 1.347-1.354
Hallituskausi thumb|right|300px|Juudea Herodeksen aikana.