pienoiskuva|Veijo Saloheimo (keskellä) vuonna 2019. Veijo Aksel Saloheimo (6. elokuuta 1924 Tohmajärvi – 29. joulukuuta 2020 JoensuuVeijo Saloheimon kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 24.1.2021, C 16.) oli suomalainen historiantutkija. Hän tutki Itä-Suomen, Laatokan Karjalan ja Inkerinmaan paikallis- ja asutushistoriaa.Saloheimo, Veijo: Siirtolaisuudesta 1600-luvulla
Henkilöhistoria Saloheimo valmistui filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta 1971. Hän oli historian ja äidinkielen opettajana Pyhäselässä, Joutsenossa sekä Joensuussa. Saloheimo toimi Suomen historian dosenttina Joensuun yliopistossa 1973–2002 ja oli tutkijana Karjalan tutkimuslaitoksessa. Saloheimo oli Suomen museoliiton puheenjohtaja 1980–1983 ja Suomen Kotiseutuliiton varapuheenjohtaja 1978–1989. Vuonna 1990 hänet valittiin Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön hallituksen puheenjohtajaksi ja nimitettiin myöhemmin kunniajäseksi.
Saloheimo sai professorin arvonimen vuonna 1983. Hänen saamiinsa kunniamerkkeihin kuuluvat muun muassa Rajavartiolaitoksen ansioristi 1994 ja Sotainvalidien Veljesliiton ansioristi 2009Karjalainen 5.8.2014 sekä 2. luokan Vapaudenristi 2017.
Kirjallinen tuotanto Teokset Nurmeksen historia: Nurmeksen seurakunta: Nurmeksen maalaiskunta: Nurmeksen kauppala. Kuopio 1953 Pielisjärven historia 1. Kirjoittaneet A. S. Kilpeläinen, A. L. Hintikka, V. A. Saloheimo. Pielisjärven seurakunta – Pielisjärven kunta – Lieksan kauppala, Kuopio, Pielisjärven manttaalikunta, 1954 Rautalammin historia. Rautalammin kunta – Rautalammin seurakunta, Pieksämäki 1959, näköispainos 1980 Pälkjärven historia: Karjalaisen pitäjän 500-vuotiset vaiheet. Pieksämäki, Pälkjärven pitäjäseura, 1963 Pohjois-Karjalan asutusmuodot 1600-luvulla. Helsingin yliopiston väitöskirja. Joensuu 1971 Pohjois-Karjalan asutusmuodot 1600-luvulla: Kylä- ja pitäjäkartat. Joensuu 1971 Kaskesta karjaan: Satakuusikymmentä vuotta pohjoiskarjalaista maataloutta. Joensuu, Pohjois-Karjalan maanviljelysseura, 1973 Muuttoliikkeet Pohjois-Karjalassa 1600-luvulla. Julkaisuja / Joensuun korkeakoulu, Karjalan tutkimuslaitos n:o 8. Joensuu 1974 Pielisjoen yhteiskoulu 1962–1974. Joensuu 1974 Karjalaisuuden hyväksi: Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön 25-vuotiskertomus. Joensuu, Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975 Pohjois-Karjalan historia 2: 1617–1721. Joensuu, Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1976, 2. korj. painos 1986 Pohjois-Karjalan reserviupseeripiiri r.y. 1951–1976. Joensuu, Pohjois-Karjalan reserviupseeripiiri, 1976 Asutuksen kasvun rajat: Taloluvun kehitys ja sen tekijöitä Laatokan-Karjalassa 1500–1764. Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja n:o 27. Joensuu, Joensuun korkeakoulu, 1977 Maankäyttö perinnäisen maatalouden muutoksissa. Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja n:o 28. Joensuu, Joensuun korkeakoulu, 1977 Nurmes: Nurmeksen kaupunki. Toimittaneet Mikko Savolainen, Reino Turunen ; teksti Veijo Saloheimo, Mikko Savolainen. Nurmeksen kaupunki, Nurmes 1980 Pohjois-Karjalan historia 3: 1722–1809. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö – Joensuu, Joensuun korkeakoulu, 1980, 2. painos 1993 Joensuun reserviupseerit ry. 50 vuotta. Joensuu, Joensuun reserviupseerit, 1983 Savon historia. 2:2, Savo suurvallan valjaissa 1617–1721. Kustannuskiila, Kuopio 1990, 2. painos, Mikkeli, Savon säätiö, 2000 Inkerikkoja, äyrämöisiä ja savakoita: Inkerinmaan tulomuuttajat ja sisäiset liikkujat vuoden 1643 henkikirjan mukaan. Karjalan tutkimuslaitoksen monisteita n:o 10. Joensuu, Joensuun yliopisto, 1991 Habermanin maakirja. Kirjoittaneet Timo Niiranen, Veijo Saloheimo, Matti Turunen. Kuopio, Snellman-instituutti, 1991 Itäsuomalaista liikkuvuutta 1600-luvulla: Savosta ja Viipurin-Karjalasta poismuuttaneita. Suomen sukututkimusseuran julkaisuja 46. Helsinki 1993 Tynkä-Korpiselkä 1940–1999: Viipale Raja-Karjalaa Suomen kupeessa. Tuupovaara, Entisten korpiselkäläisten pitäjäseura, 2000 Karjalaisen osakunnan historia (1905–1944) 1: Osakunta Karjala-työssä. Helsinki, Helsingin yliopiston karjalainen osakunta, 2005 Viipurinkarjalaiset kotona ja maailmalla 1541–1620: Viipurinkarjalaisten sukunimien esiintyminen muualla Suomessa ja lähialueilla liikkuvuuden mittarina. Suomen sukututkimusseuran julkaisuja 57. Helsinki 2006 Kontiorannan hengessä: Pohjois-Karjalan prikaatin kilta ry 1958–2008. Kirjoittajat Jukka Partanen, Veijo Saloheimo, Jorma Mikkonen. Toimittanut Jukka Partanen. Kontioranta, Pohjois-Karjalan prikaatin kilta, 2008 Rajamaakunta ja sota: Suomen sodan taustoja ja tapahtumia. Toimittaneet Jukka Kokkonen ja Jukka Partanen. Kirjoittaneet Jukka Kokkonen, Jyrki Paaskoski, Jukka Partanen, Veijo Saloheimo, Juri Shikalov. Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen vuosikirja 13. Joensuu 2009 Entisen esivallan alle uusille elosijoille: ortodoksikarjalaisten ja inkeroisten poismuutto 1500- ja 1600-luvuilla. Joensuu, Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys, 2010 Karjalaa, kirurgiaa, kukkasia. Kirjoittaneet Tauno Relander, Veijo Saloheimo. Kirsti Relander, Joensuu 2010 Savolaiset muuttomiehinä 1540–1700. Joensuu, Pohjois-Karjalan sukututkijain seura, 2014 Savon talolliset kotikylissään vuonna 1561 maantarkastuskirjan mukaan. Joensuu, Pohjois-Karjalan sukututkijain seura, 2014 Viipurin-Karjalan poismuutto vuosina 1540–1700. Joensuu, Pohjois-Karjalan sukututkijain seura, 2014 Kesälahti vanhan Venäjän ja Ruotsin vallan aikana. Kesälahti, Kesälahti-Seura, 2019
Toimitteita Viehkoja tieteen tielle: Joensuun korkeakoulun juhlakirja 1979. Joensuun korkeakoulu, Joensuu 1979 Eino Sormunen: Tutkija, esipaimen, kulttuurikriitikko. Toimittaneet Veijo Saloheimo, Hannes Sihvo, Alpo Valkeavaara. Joensuu, Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1990 Käkisalmen läänistä ja Inkerinmaalta ruptuurin aikana 1656–58 paenneet ja poisviedyt. Historian tutkimuksia 11. Joensuu, Joensuun yliopisto, 1995 Portailta ja tasanteilta: Joensuun yhteiskoulu 1907–1997. Toimituskunta Veijo Saloheimo ym. Joensuu, Joensuun yhteiskoulu, 1997 Inkerinmaalta ja Käkisalmen läänistä Venäjälle paenneita vuosina 1618–1655. Historian tutkimuksia 19. Joensuu, Joensuun yliopisto, 1999
Lähteet
Aiheesta muualla Veijo Saloheimon muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.
Luokka:Suomalaiset historioitsijat Luokka:Suomalaiset tietokirjailijat Luokka:Suomalaiset professorin arvonimen saaneet Luokka:Vuonna 1924 syntyneet Luokka:Vuonna 2020 kuolleet