Moeritherium (suom. ”Qarunjärven eläin”) oli Pohjois-Afrikassa myöhäisellä eoseenikaudella noin 37–30 miljoonaa vuotta sitten elänyt norsueläinsuku.
Ulkonäkö ja käyttäytyminen
Moeritherium oli 2–3 metriä pitkä ja 70 cm korkea eläin. Moeritherium muistutti sekä ulkonäöltään että elintavoiltaan virtahepoa, vaikkei se ollut sukua niille. Moeritherium eli luultavasti ainakin osittain vedessä ja uiskenteli joissa ja järvissä ja söi vesikasveja, joita se repi joustavilla huulillaan. Silmät ja korvat sijaitsivat korkealla päässä ja pysyivät aina pinnan yläpuolella, kun se ui. Moeritheriumilla ei ollut varsinaista kärsää, mutta sillä oli kärsän tynkä kuten tapiireilla ja sioilla.
Hampaiden mineraalipitoisuuden tutkimukset ovat osoittaneet, että Moeritherium vietti suuren osan elämästään makeassa vedessä.
Moeritheriumin suuret ylä- ja alaleuan hampaat olivat kuin pieniä torahampaita, jotka työntyivät ulos sen suusta. Ne kehittyivät myöhempien lajien, kuten Tetrabelodonin, syöksyhampaiksi. Moeritherium jauhoi ruokansa sen kuudella poskihammasparilla.
Löydöt
Ensimmäiset Moeritheriumin jäänteet löysi Charles Andrews vuonna 1904 Egyptin Qarunjärveltä, jonka antiikin aikaisesta nimestä eläin on saanut nimensä. Fossiileja on myös löydetty Marokosta.
Luokittelu Toisin kuin joskus luullaan, nykyiset norsut eivät kehittyneet suoraan Moeritheriumista, vaan samaan aikaan eläneestä Palaeomastodonista.
Lähteet
The genus Moeritherium elephant.se
Viitteet
Luokka:Norsueläimet Luokka:Esihistorialliset nisäkkäät