Ähtärin lukio

Ähtärin lukion toiminta alkoi 1961, kun Ähtärin yhteiskoulu sai luvan lukioluokkien perustamiselle. Nykyisessä muodossaan koulu aloitti vuonna 1973, kun se siirtyi kunnan omistukseen.

Koulussa on noin 110 opiskelijaa, joista ulkopaikkakuntalaisten osuus on merkittävä. Sieltä on valmistunut yhteensä yli 2 800 ylioppilasta. Lukio on menestynyt hyvin varsinkin lähtötason huomioivissa lukiovertailuissa; vuosina 2016 ja 2024 se oli STT:n pienten lukioiden vertailun paras.

Historia Perustaminen Ähtärin yhteiskoulun oppilasmäärän kasvun seurauksena lukion tarve lisääntyi 1950-luvun ajan. Siksi yhteiskoulun johtokunta alkoi valmistella lukioluokkien saantia. Lupa lukioluokille myönnettiin 3. toukokuuta 1961, ja ensimmäiset oppilaat aloittivat syksyllä.

Kannatusyhdistys Vuonna 1945 perustettu Ähtärin yhteiskoulun kannatusyhdistys oli jo ennen lukioluokkia hankalassa taloudellisessa tilanteessa. Kannattajajäsenet, kunta, seurakunta sekä yhdistykset ja liikemiehet tukivat sen toimintaa. Tämän lisäksi varoja hankittiin erilaisilla keräyksillä, kuten hirsitalkoilla. Lukioluokkien perustamisen yhteydessä yhdistys sai tukea valtiolta ja kunnalta yli 10 miljoonaa markkaa, mutta myös useat seurat järjestivät tukitilaisuuksia.Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 11–12.

1960-luku Vuonna 1961 lukioon valittiin ensimmäiset neljä opettajaa mukaan lukien rehtori Lauri Vesala.Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 10. Alkuvuosien aikana lukion toimintaa tarkasteltiin tiheään tahtiin: Vuoden 1961 raportin mukaan lukiotoiminta oli alkanut hyvin. Vuotta myöhemmin opettajakunnan toimintaa kutsuttiin ehyeksi ja vuonna 1963 opetuksen laatu arvioitiin kiitettäväksi. Vuoden 1966 yleistarkastuksessa lukiolle myönnettiin pysyvä toimilupa sekä oikeus antaa jatkuvasti päättötodistuksia 25.1.1967.Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 11, 15–16.

Kannatusyhdistyksen talousvaikeuksien jatkuessa ehdotettiin lukion siirtämistä kunnan omistukseen, mikä toteutui vuonna 1969.Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 14–15. Koulu jatkoi yksityisenä, mutta nimi muuttui Ähtärin yhteislukioksi. Lukion alkuvuosien lukukausimaksu oli 10 000 markkaa, mutta nuoremmat sisarukset selvisivät 5 000 markalla. Tämän lisäksi vähävaraiset saattoivat hakea maksusta vapauttamista.Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 14

1970- ja 1980-luvut Ähtärin kunta päätti siirtyä jo elokuussa 1973 peruskoulujärjestelmään, minkä seurauksena koulu ei enää jatkanut yksityisenä ja nimeksi vaihdettiin Ähtärin lukio.Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 15 1970- ja 1980-luvut olivat myös hallinnon uudistamisen aikaa; vuonna 1971 johtokunnan asiantuntijajäseniksi valittiin edustajat Lehtimäeltä ja Soinista. Edustajista tuli syksystä 1974 lähtien täysivaltaisia. Vuonna 1985 johtokuntaan tuli lukiolain myötä muutoksia; yhdeksästä jäsenestä vähintään yksi oli opettaja, yksi kuului muuhun henkilökuntaan, kaksi oli opiskelijoita ja huoltajia tuli olla kolme. Tämän lisäksi keväästä 1970 alkaen lukiossa toimi kouluneuvosto.Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 13

Rakennukset Ensimmäinen koulurakennus valmistui Kampinmäelle vuonna 1950 ja sen laajennusosa vuonna 1959. Lukioluokkien saannin seurauksena nämäkään tilat eivät riittäneet, vaan uusia alettiin suunnitella heti vuonna 1961. Rakentaminen alkoi vuotta myöhemmin ja lopputarkastus oli 30. heinäkuuta 1963. Uusi lukiosiipi sisälsi muun muassa liikuntasalit sekä kuvataiteen ja luonnonhistorian luokat. Lisäksi uusien WC-tilojen seurauksena ulkohuusseista voitiin luopua.Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 18-19

Vuonna 1976 valmistui uusi rakennus, joka sisälsi esimerkiksi biologian ja musiikin luokat, kirjaston sekä kansliatilat. Lisätila mahdollisti myös kielistudion.Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 20

Kampinmäen kaikki rakennukset peruskorjattiin vuonna 2002 niissä ilmenneiden kosteusvaurioiden ja ilmastoinnin puutteiden takia. Samasta syystä rakennuksista jouduttiin kokonaan luopumaan lukuvuoden 2018–2019 jälkeen, minkä jälkeen lukio siirtyi väistötiloihin. Lukuvuodesta 2019–2020 alkaen koulu on toiminut Tuomarniemellä.

Koulutuskeskus Sedu on tehnyt suuntaa antavan päätöksen uuden kampuksen rakentamisesta elokuuksi 2023 Tuomarniemen metsäoppilaitoksen yhteyteen. Mikäli kampus rakennetaan, Ähtärin kaupunki vuokraa sieltä tilat lukiolle.

Rehtorit №. Rehtori Toimikausi Lähde 1. Lauri Vesala 1961–1986 2. Pekka Rasku 1986–2004 3. Kyösti Nyyssölä 2004–2007 4. Jorma Yli-Kaatiala 2007–2013 5. Ville Ylianunti 2013–2015 6. Anne Luodeslampi 2015–2016 7. Markku Juhola 2016–2021 8. Anne Luodeslampi 2021–2026

Opiskelijat + Opiskelijat lukuvuosittain Lukuvuosi Opiskelijat Ero 1961–1962 20 1962–1963 31 1963–1964 23 1964–1965 4 1965–1966 11 1966–1967 24 1967–1968 30 1968–1969 181 38 1969–1970 24 1970–1971 3 1971–1972 3 1972–1973 3 1973–1974 5 1974–1975 21 1975–1976 1 1976–1977 4 1977–1978 26 1978–1979 14 1979–1980 19 1980–1981 8 1981–1982 19 1982–1983 22 1983–1984 1 1984–1985 0 1985–1986 7 1986–1987 5 1987–1988 8 1988–1989 2 1989–1990 16 1990–1991 6 1991–1992 2 1992–1993 20 1993–1994 15 1994–1995 21 1995–1996 1 1996–1997 27 1997–1998 11 1998–1999 12 1999–2000 1 2000–2001 15 2001–2002 30 2002–2003 3 2003–2004 15 2004–2005 3 2005–2006 3 2006–2007 27 2007–2008 3 2008–2009 18 2009–2010 30 2010–2011 21 2011–2012 12 2012–2013 12 2013–2014 9 2014–2015 3 2015–2016 0 2016–2017 0 2017–2018 9 2018–2019 6 2019–2020 4 Lukion opiskelijoiden määrä kasvoi perustamisvuodesta 1961 aina vuoteen 1969 asti, jolloin heitä oli 181. Tämän jälkeen kasvu tasoittui ja opiskelijamäärä pysyi vakaana 1970-luvun ajan.

Koulun opiskelijamäärä on korkeimmillaan ollut yli 200. Esimerkiksi lukuvuoden 2000–2001 syksynä opiskelijoita oli yhteensä noin 213, mikä oli koulun suurin opiskelijamäärä 2000-luvulla.

Vaikka suurin osa lukion opiskelijoista on tullut Ähtäristä, ulkopaikkakuntalaisten osuus on ollut merkittävä. Erityisesti soinilaisten, lehtimäkeläisten ja töysäläisten opiskelijoiden määrä on ollut huomattava. Esimerkiksi kevätlukukauden 1969 opiskelijoista vieraspaikkakuntalaisia oli yli 36 %, joista soinilaisia noin 18 prosenttiyksikköä, lehtimäkeläisiä 10 prosenttiyksikköä ja töysäläisiä 5 prosenttiyksikköä. Millään edellä mainituista paikkakunnista ei ole omaa lukiota.

Vuosien varrella merkittävä määrä opiskelijoista on saapunut myös muista Ähtärin naapurikunnista eli Keuruulta, Virroilta, Alavudelta, Multialta ja Saarijärveltä sekä entiseltä Pihlajavedeltä. Tämän lisäksi yksittäisiä opiskelijoita on tullut monilta muilta paikkakunnilta.

Opiskelijakunta + Opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajatKampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 168–171 Kausi Puheenjohtaja 1961–1962 Esko TuominenHeikki Reponen 1962–1963 Heikki ReponenTapani Forström 1963–1964 Antti PuistoMaija Rajala 1964–1965 Martti TieahoAnna Loppi 1965–1966 Martti TieahoTapani Alkula 1966–1967 Markku Räisänen 1967–1968 Kaija Rautiainen 1968–1969 Anita Puumala 1969–1970 Tuomo TalasmoHilkka Jantunen 1970–1971 Teuvo Tiilikainen 1971–1972 Teuvo TiilikainenJari Mäenpää 1972–1973 Maija-Liisa Veteläsuo 1973–1974 Mirja Tyynelä 1974–1975 Juhani Uusi-Kilponen 1975–1976 ? 1976–1977 Marjo Väänänen 1977–1978 Jukka Helin 1978–1979 Pasi Poukka 1979–1980 Anssi Hintsa 1980–1981 Jari-Pekka Nikkola … … 1985–1986 Jorma Kukkeenmäki 1986–1987 Marko Lehtinen 1987–1988 Sirpa Mäkelä 1988–1989 Outi Hyyppä 1989–1990 Janne Vesala 1990–1991 Miia Haveri 1991–1992 Suvi Järvinen 1992–1993 Suvi Järvinen 1993–1994 Suvi Järvinen 1994–1995 Taina Jousmäki 1995–1996 Janne Makkula 1997 Pekka Yli-Mutka 1998 Jouni Vähäkyttä 1999 Anna Pukkila 2000 Satu Savola 2001 Suvi Uura 2002 Marika Viinikka 2003 Jaakko Vanhatupa 2004 Nuppu Ervasti 2005 Jarkko Salonen 2006 Pekka Rantala 2007 Satu Vanhamäki 2008 Tuomo Rinne 2009 Taru Suojaranta 2010 Mika Pohjola 2011 Krista Harju Ähtärin lukion opiskelijakunta on saanut alkunsa yhteiskoulun keskiluokkien puolelta teinikunnasta, joka toimi jo ennen lukioluokkien perustamista. Lukion teinikunta irtautui siitä syyskuussa 1963 pidetyssä perustamiskokouksessa.Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 21 Syksyllä 1980 perustettiin Ähtärin lukion iloinen oppilaskunta (lyhenne Älli OK), minkä seurauksena teinikunta lakkautettiin seuraavana keväänä (vuonna 1981)Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 26–27.

Kerhot ja yhdistykset Ähtärin lukiossa on toiminut opiskelijakunnan lisäksi kaksi yhdistystä: raittiusseura Piri ja urheiluseura Kiri. Raittiusseura järjesti esimerkiksi käytös- ja piirustuskilpailuja, urheiluseura liikuntakerhoja ja kilpavalmennusta. Lisäksi seurat toteuttivat yhteistyössä illanviettoja. Yhdistykset toimivat lukion perustamisesta lähtien kunnes Piri lakkautettiin vuonna 1969 ja Kiri vuonna 1972Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 170.

Yhdistysten järjestämien kerhojen lisäksi lukiolaiset pääsivät osallistumaan esimerkiksi kirjallisuus-, matematiikka-, kamera-, shakki- ja keskustelukerhoihin.Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 26

Mesikit-kuoro Ähtärin lukion teinikuoro lukiolaistytöille perustettiin vuonna 1968. Myöhemmin kuoro laajeni yläkoulun puolelle, minkä seurauksena uudeksi nimeksi tuli ensin Yläasteen ja lukion nuorisokuoro ja myöhemmin Mesikit. Kuoroon kuului vuodesta riippuen noin 20–30 lukiolaista, mutta enimmillään 80 oppilasta, kun yläkoululaisetkin lasketaan kokonaismäärään.Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 43

Mesikit-kuoro on esiintynyt Ähtärin lisäksi muilla paikkakunnilla ja myös ulkomailla, minkä lisäksi se on osallistunut moniin kilpailuihin. Ähtärissä kuoro kuultiin esimerkiksi jouluaattona kirkossa, kevätkonserteissa sekä koululla järjestetyissä joulu- ja ylioppilasjuhlissa. Tämän lisäksi Mesikit esiintyi kotikunnassaan Mauno Koivistolle. Mesikit on voittanut useita koulukuorojen kilpailuja Vaasan läänissä, minkä seurauksena se on päässyt esiintymään muun muassa valtakunnallisilla Koulun suurjuhlilla ja muissa nuorten taidetapahtumissa. Vuonna 2000 Mesikkien lauluja esitettiin MTV3-kanavalla ohjelmassa Gaala 2000 suurkuoro. Suomen lisäksi kuoro on esiintynyt Unkarissa, Ruotsissa, Virossa ja Britanniassa. Merkittävin edustustehtävä oli vuonna 2000, jolloin kuoro edusti Suomea Llangollenin kansainvälisillä kuorofestivaaleilla. Kuoro on esiintynyt myös Lyckselessä Ruotsin kuningasparille.Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 43–45

Mesikit-kuorolle on myönnetty monia palkintoja, kuten Merenkurkun neuvoston stipendi (1996), Kerhokeskus - koulutyön tuki ryn kulttuuripalkinto (1998), Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahaston stipendi (1998) ja Etelä-Pohjanmaan kehittämisrahaston apuraha (1999).Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 45

Mesikit esiintyi viimeisen kerran vuonna 2009, mutta toiminta oli alkanut hiipumaan jo vuodesta 2001 lähtien.Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 43, 48

Ylioppilaat + Ylioppilaiden määrät vuosittain Vuosi Ylioppilaat Kevät Syksy 1964 17 1965 31 1966 23 1967 24 1968 42 1969 47 1970 54 1971 52 1972 51 1973 56 1974 45 1975 50 1976 55 1977 68 1978 52 1979 52 1980 51 1981 47 1982 75 1983 52 1984 58 1985 53 1986 53 1987 58 1988 46 1989 58 1990 50 1991 44 1992 42 1993 56 1994 46 1995 62 1996 41 1997 67 1998 63 1999 68 2000 56 2001 75 2002 50 2003 68 2004 51 2005 58 2006 38 2007 55 2008 59 2009 50 2010 62 2011 44 2012 29 4 2013 33 6 2014 30 2 2015 43 2 2016 28 1 2017 29 5 2018 38 3 2019 37 0 2020 33

Lukiosta on vuosien 1964–2020 aikana valmistunut keskimäärin lähes 50 ylioppilasta vuosittain. Valmistuneiden määrä oli alhaisimmillaan vuonna 1964, jolloin lakitettiin 17 ylioppilasta, ja korkeimmillaan vuosina 1982 ja 2001, jolloin lakin painoi päähänsä 75 ylioppilasta. Yhteensä lukiosta on valmistunut yli 2 800 oppilasta.

Vuosien 1964–2011 ylioppilaista hieman alle 39 % on ollut poikia ja loput – noin 61 % – tyttöjä.Kampinmäeltä kajahtaa 2011, s. 164

Juhlat ja perinteet Juhlat