Helsingin yliopiston metroasema (, vuoteen 2014 asti Kaisaniemen metroasema, ) on Helsingin metron asema, joka sijaitsee Kluuvin kaupunginosassa. Se palvelee Helsingin ydinkeskustaa, Helsingin yliopiston keskustakampusta ja Kruununhaan kaupunginosaa. Vuonna 2025 asemaa käytti noin 24 500 matkustajaa arkivuorokaudessa.

Asema avattiin vuonna 1995, ja se oli metron tunneliasemista uusin ennen Länsimetro-jatkeen avautumista. Se on myös viimeisin maanalainen asema, jossa ei ole keskilaituria, vaan sen laiturialue jakautuu liukuportaiden jälkeen selvästi kahteen. Aseman lippuhallin on suunnitellut arkkitehtitoimisto Kontio - Kilpiä - Valjento ja laiturialueen arkkitehtitoimisto Esa Piironen.

Metrolaiturilta johtaa yksi liukuporraskuilu ylätasanteelle, laiturialueen länsipäästä. Liukuportaita on kolme ja alhaalta katsoen niiden vasemmalla puolella on kaksi hissiä, jotka liikkuvat kuilun suuntaan vinosti ylös. Näitä vinohissejä on myös muilla Helsingin metron asemilla. Helsingin yliopiston metroaseman tunnistettavia ominaisuuksia ovat siniset kallioseinämät, vihreäksi valaistut liukuportaat ja neonputkista tehty Verkosto-taideteos. Aseman ylätasanteella on liikekeskus ja yhteys useaan sisäänkäyntiin. Eteläisen sisäänkäynnin yhteydessä on Opintoputki-niminen kävelytunneli, jossa on valotaideteos Kenno.

Nimi Asema on Rautatientorin ja Aalto-yliopiston lisäksi ainoa, jonka nimi kuulutetaan suomen ja ruotsin lisäksi englanniksi (University of Helsinki). Entisellä nimellään Kaisaniemi oli ainoa asema, jonka nimi kuulutettiin vain yhdellä kielellä – suomenkielinen nimi Kaisaniemi ja ruotsinkielinen Kajsaniemi lausutaan samalla tavalla. Vielä aseman suunnitteluvaiheessa sitä kutsuttiin Kluuvin metroasemaksi. 1990-luvulla tehdyssä valtuustoaloitteessa ehdotettiin nimeä Yliopisto, mutta asema sai kuitenkin nimekseen Kaisaniemi.

Huhtikuussa 2014 Helsingin kaupunginhallitus päätti muuttaa aseman nimeksi Helsingin yliopisto () lähellä sijaitsevan Helsingin yliopiston keskustakampuksen mukaan. Uusi nimi astui välittömästi voimaan päätöksen myötä 22. huhtikuuta 2014. Ehdotus herätti kuitenkin vastustusta; esimerkiksi Helsingin seudun liikenne vastusti nimenmuutosta, ja Helsingin nimistötoimikunnan mukaan Kaisaniemellä on pitkät perinteet karttanimenä. Muutos aseman nimikyltteihin ja metron kuulutuksiin tehtiin vuoden 2014 loppuun mennessä.

Historia Nykyisen metroaseman yläpuolella oli aiemmin Pukevan vaatekauppa, joka sijaitsi 1928 valmistuneessa punatiilisessä rakennuksessa. Se purettiin 1970-luvun alussa modernistisen uudisrakennuksen tieltä samoihin aikoihin kun Pukevan omistaja Ruben Jaari kävi puhumassa kaupunginvaltuutetuille uuden metroaseman puolesta. Kaisaniemenkatu oli tähän aikaan vielä merkittävämpi ostoskatu, joten Rautatientorin ja Hakaniemen väliin sijoittuvan metroaseman toivottiin lisäävän asiakkaita alueella.

Helsingin kaupunki teki päätöksen uuden metroaseman rakentamisesta vuonna 1971, ja tässä vaiheessa asemaa kutsuttiin vielä Kluuvin metroasemaksi. Helsingin Sanomat uutisoi helmikuussa 1973, että uuden metroaseman rakentaminen alkaisi seuraavan vuoden syksyllä. Varhaisissa suunnitelmissa aseman toisen sisäänkäynnin piti sijaita lähempänä Kruununhakaa Liisankadun ja Unioninkadun suuressa liittymässä. Aseman valmistelevat rakennustyöt toteutettiin metron alkuperäisten rakennustöiden yhteydessä 1970-luvun lopulla. Aseman rakentaminen lykkääntyi kuitenkin taloudellisista syistä monta vuotta. Vasta 1990-luvulla aloitettiin rakennustyöt, kun Kaisaniemenkatu revittiin auki moneksi vuodeksi. Samaan aikaan vaikuttanut lama ja asiakaskato ajoivat Pukevan konkurssiin, ja sen rakennus suunniteltiin uudelleen Kauppakeskus Kaisaksi. Kaisaniemenkatu ei ollut enää keskustan tärkein ostoskatu, mutta kauppiaat olivat toiveikkaita, että metro toisi asiakkaita takaisin. Tästä syystä ensimmäistä kertaa Helsingin metron historiassa yritykset rahoittivatkin osan aseman rakentamisesta kaupungin lisäksi. Asemasta tuli Sörnäisten jälkeen toinen jo valmiille reitille valmistunut ”väliasema”.

Kaisaniemen metroasemaksi nimetty asema avattiin 1. maaliskuuta 1995, noin puolitoista vuotta Ruoholahden aseman jälkeen. Ensimmäinen metro pysähtyi Kaisaniemeen kello 5.34 aamulla, ja avajaispäivänä yleisöä oli tungokseksi asti, tosin moni oli vain katselemassa uutta asemaa. Aseman moderni ilme valaistuksineen sai positiivista palautetta lehdistöltä, ja aseman kävijämäärä ylitti HKL:n odotukset ensimmäisinä viikkoina. Kaisaniemen asemasta tuli alusta alkaen vilkas kulkutie yliopiston keskustakampukselle ja muualle Kluuviin, vaikkakin sen käyttäjämäärä on tyypillisesti ollut kantakaupungin asemista pienin.

Kesällä 2024 metrolinjan katkettua väleille Kamppi-Kivenlahti ja Helsingin yliopisto-Vuosaari/Mellunmäen haara, Helsingin yliopiston metroasema koki historiansa suurimman ruuhkapiikin, kun asema toimi kolmen kuukauden ajan Rautatientorin itäpuolella kulkevien metrojen läntisenä pääteasemana ja asemalta länteen metrolla menevien oli noustava metrosta viimeistään tällä asemalla ja vaihdettava raitiolinjaan 9 tai 9B päästäkseen Kamppiin tai käveltävä Kamppiin, josta pääsi jatkamaan metrolla matkaa länteen.

Toiseksi suuremman ruuhkapiikin Helsingin yliopiston asema koki vuodenvaihteessa 2009–2010, kun viereisellä Rautatientorin asemalla sattui 8. marraskuuta 2009 mittava vesivahinko, ja asema oli suljettu muutaman kuukauden. Kaisaniemi itse asiassa toimi metron läntisenä päätepysäkkinä muutaman päivän, ennen kuin 11. marraskuuta metrot pääsivät taas jatkamaan Kamppiin.

Vuonna 2006 eteläisen sisäänkäynnin yhdistävän Opintoputken seinille maalattiin taiteilija Viva Granlundin ideoima luolamaalauksia muistuttava taideteos. Se maalattiin piiloon kun Opintoputki remontoitiin vuonna 2021, ja samalla sinne asennettin Kirsti Taiviolan Kenno-valotaideteos.

Sisäänkäynnit Fennia-kortteli 1 Fennia-kortteli 2 Kaisa-talo Kaisaniemenkatu Vilhonkatu Vuorikatu Yliopistonkatu

Kuvia

Katso myös Luettelo Helsingin metron asemista

Lähteet

Aiheesta muualla Helsingin yliopiston metroasema HKL:n sivulla

Luokka:Helsingin metroasemat Luokka:Kluuvi Luokka:Helsingin yliopisto