Mercedes-Benz 600 (tunnus W100, pitkällä akselivälillä V100, verlängert l. pidennetty) on Daimler-Benzin vuosina 1963–1981 valmistama Mercedes-Benz-loistoauto. Typ 600 kantoi perinteistä ”Suuri Mercedes” -lisänimeä (saks. ”Großer Mercedes”, engl. ”Grand Mercedes”) viittauksena 1930-luvun malliin 770 (W07, laajasti päivitettynä W150). 600-malli esiteltiin syyskuussa 1963 Frankfurtin autonäyttelyssä, ja sen valmistus päättyi kesäkuussa 1981. Se oli tällöin pisimpään lähes muuttumattomana tuotannossa ollut Mercedes-Benzin ajoneuvomalli, mutta vuonna 1979 alkanut G-sarjan maastoautojen tuotantoaika ohitti 600:n ennätyksen vuonna 1997. Ensimmäisessä Vuoden auto Euroopassa-äänestyksessä vuonna 1964 Mercedes-Benz 600-malli saavutti hopeasijan. Voittaja oli Rover 2000, ja kolmanneksi valittiin Hillman Imp.

Mallin filosofia poikkesi merkittävästi muista saman luokan autoista. Muotoilu tavoitteli yksinkertaista ja kestävää eleganssia, koska mallikierroksi oli alusta asti suunniteltu 10–12 vuottaSacardi 2013, s. 64.. Typ 600 oli tarjolla kahdella akselivälillä, joista etenkin lyhyemmän - pienemmän W108:n kaltainen ja vuonna 1966 saksankielisissä testeissä laajalti ketteräksi, jopa urheilulliseksi kehutunWiedmaier 2008, s. 69–71.Mercedes-Benz Classic 4/2003, s. 15–18. - 600:n ajettavuus palveli itse ajavia herraskuljettajia (saks. Herrenfahrer, engl. Gentleman driver, nykyisin vanhanaikaisia käsitteitä). Typ 600:n pitkän akselivälin mallit taasen olivat tarkoitettuja autonkuljettajan ajettaviksi, mutta niidenkin täsmällinen ajokäytös erosi perinteisten edustusautojen pehmeästä mukavuudesta, ja viittasi yhtiön erillisripustuksen omanneeseen edeltävään ”Großer” -malliin 770 (W150) vuodelta 1938. Filosofian toteutus edellytti edistyksellisiä teknisiä ratkaisuja: Daimler-Benz rekisteröi kehitystyön aikana 15 patenttia.

Markkinoille tullessaan eräs Euroopan suorituskykyisimmistä henkilöautoista ollut Typ 600 sai ominaisuuksiensa vuoksi myyttisen maineen. Sir Stirling Moss kuuluu kiertäneen limusiinilla Brands Hatchin radan vain viisi sekuntia saloon car -autojen kierrosaikaennätystä hitaammin kyydissä kuusi henkilöä Monimutkaiset tekniset ratkaisut tarkoittavat, että 600-malli on poikkeuksellisen tarkka eri osajärjestelmiensä asianmukaisesta ja osaavasta huollostaSacardi 2013, s. 62–64. toimiakseen luotettavasti. Siksi se oli merkittävästi kilpailevia edustusautoja vaikeampi ja kalliimpi ylläpitää. W100-mallisarjan ajoneuvotekniikkansa ja siksi korkean hintansa vastineeksi tarjoama suorituskyky ylitti kohderyhmänsä enemmistön todelliset tarpeet, ja 600-malli oli valmistajalleen kaupallinen pettymys.

Kaikista valmistetusta 2 677 kappaleesta arviolta 1 000-1 500 on säilynyt tähän päivään asti. Ilman vertaistaan seuraajaa jäänyt Typ 600 on kokenut eräänlaisen renessanssin, sillä autoja on entisöity ja päivitetty uudenveroisiksi kustannuksia säästämättä etenkin 2000-luvulla muun muassa Mercedes-Benz Classic Centerissä Stuttgart-FellbachissaWiedmaier 2008, s. 7–8. . Classic Center oli vuonna 1993 ensimmäinen ajoneuvovalmistajan oma entisöintilaitosWiedmaier 2008, s. 85..

Yleistä

Mercedes-Benz 600:a valmistettiin elokuusta 1963 kesäkuuhun 1981, joskin vuoden 1963 tuotanto – kolme kappaletta – meni yhtiön omaan käyttöön. Ensimmäinen, vuonna 1964 asiakkaalle luovutettu auto meni ensimmäiselle tilaajalle, yhdysvaltalaiselle arkkitehdille. Suuri määrä valtiojohtajia ja kuuluisuuksiaMobilisti 7/2003, s. 42. valitsi myös 600:n. Viimeinen, 10. kesäkuuta 1981 luovutettu 012-version Typ 600 päätyi Mercedes-Benz-museoon. Museo omistaa myös vanhimman säilyneen 600-yksilön sarjanumerolla 2. Typ 600:n valmistus tapahtui aluksi Sindelfingenin tehdashallin 32 tuotantolinjalla. Odotettua pienemmän menekin vuoksi ja vuositilausten tyrehdyttyä mallin kokoonpano muutti pienelle erikoisosastolle hallin 32 kellarikerrokseen. Tällä 600-malliin erikoistuneella osastolla työskenteli tehtaan kokenein noin 30 henkilön ryhmä, sillä valmistuksen käsityö-osuus oli suuri. Vain tilauksesta valmistettu, sisäisen korimallitunnuksen W100 (pitkässä versiossa V100) saanut 600 oli tarjolla kahdella akselivälillä, pitkä kolmena versiona, ja malli oli saatavilla vasemman- tai oikeanpuoleisella ohjauksella. Pitkän 3 900 millimetrin akselivälin autoissa (V100) oli oletusarvoisesti aina väliseinä, mutta muutama kappale valmistui tilauksesta ilman väliseinää, jolloin pohjalevyä oli vahvistettu. Lyhyen 3 200 millimetrin akselivälin autoissa väliseinää taas ei oletusarvoisesti ollut koskaan, mutta lyhyen akselivälin mallinkin sai tilauksesta väliseinällä. Vaikka väliseinä rajoittikin etuistuinten säätövaraa ja vei myös takaistuimen polvitilaa oli se melko suosittu, mutta tarkkaa valmistusmäärä ei tiedetä. Lyhyen akselivälin W100:n valmistui noin 50 päivässä, pitkä Pullman 54 päivässä, kun Landaulet-version valmistamiseen kului 91 päivää. Kokonaisvalmistusmäärään (2 677 kpl) sisältyi lukuisia asiakkaan toiveiden mukaan yksilöllisesti varustettuja ja useita rakenteellisesti muutettuja variaatioita. Useita 600-yksilöitä muutettiin lisäksi tehdasmallistosta poikkeaviksi myös jälkikäteen. Esimerkiksi autourheilun onnettomuudessa rampautuneelle kreivi Phillip Constantin von Berckheim nuoremmalle valmistui ainoa lyhyen akselivälin MB 600 Landaulet, mikä salli kreivin sijoittua rullatuolinsa avulla kuljettajan paikalle. MB 600-auton ratin tilalla oli hänen nelipuolainen vanha kilpa-auton ratti.

Mercedes-Benz kehitteli mallia 600 varten huippumodernin 6,3-litraisen M100-moottorin (iskutilavuus 6 332 cm³, valmistajan ensimmäinen V8-moottori, mekaaninen polttoaineen ruiskutus) ja oman nelivaihteisen automaattivaihteiston. Alusta oli yhtiön silloisen kaavan mukaisesti varustettu apurunkoon kiinnitetyllä kaksoistukivarsi-etuakselistolla, ja takana oli nivelletty heiluriakseli. W100-edustusautoa varten kehiteltyä ilmajousitusta käytettiin vuoden 1961 300 SE:ssä (W112)Sacardi 2013, s. 62.. Myöhempi W109-korimallin M100-moottorilla varustettu, vuonna 1967 esitelty malli 300 SEL 6.3 (aikansa nopein neliovinen sarjatuotantoauto) sai myös ilmajousituksen. M100:n paranneltu versio tuli käyttöön vuonna 1975 V116-korimallin huippuversiossa 450 SEL 6.9, jonka jousitus muuttui hydropneumaattiseksi. Tämä malli oli esittelynsä aikaan iskutilavuudeltaan suurin ei-yhdysvaltalainen sarjatuotantoauto. Huippumallin 600 päivittämistä harkittiin 1970-luvulla kahteen otteeseen varustamalla se W116- tai W123-korimallien kaltaisesti muotoillulla keulalla ja perällä. Implantit sopivat kuitenkin huonosti mallin korin vanhaan muotokieleen, eikä kumpaakaan ehdotettua päivitystä otettu tuotantoon. 600-mallin myynti supistui vuoden 1973 öljykriisin ja USA-viennin päättymisen jälkeen jyrkästi, ja viimeisen 600:n valmistuttua osasto suljettiin juhlallisin menoin kesäkuussa 1981.

Yhtiön luottamusta uuden 600:nsa yllättävimpään piirteeseen, hätkähdyttävän hyviin ajo-ominaisuuksiin kuvastaa, että kymmenelle moottoritoimittajalle 28. elokuuta 1963 tarjottu koeajotilaisuus järjestettiin Ardenneilla sijaitsevan kuninkaallisen Val de Poix -puiston mutkaisilla ja mäkisillä pikkuteilläDer Mercedes-Benz 600 (esitteen jälkipainos). Daimler-Chrysler AG/Classic.. Esite tervehti kiinnostuneita sanoin: ”Istahtakaa kernaasti autoon. Kaikki on niin kuin ennenkin, mutta ihan toisin”. Tätä taustaa vasten muutamaa päivää myöhemmin ilmestyneet, hehkuvat ylistykset ”maailman suurimmasta urheiluautosta” tulevat kenties paremmin ymmärrettäviksi.

Mallin 600 seuraajiksi nähdään vuosien 2002–2013 Maybach 57 ja 62 (W240). Mercedes-Benz S-sarjaan pohjautuvat Maybachit eivät kuitenkaan tavoittaneet 600-mallien karismaa. Mercedes ja Maybach olivat vielä 1930-luvulla verisiä kilpailijoita. Maybachit kokivat markkinoilla edeltäjänsä kaltaisen, odotettua vaatimattomamman vastaanoton: toivotun 2 000 kappaleen vuosimyynnin sijaan koko tuotantoajan myyntimääräksi jäi noin 3 000 kappaletta pitkiä (57) tai erikoispitkiä (62) malleja. Lehdistössä on väitetty, että jokainen myyty Maybach tuotti tehtaalle raskaan tappion. S-sarjan vuonna 2013 esitellystä W222-korimallista on vuodesta 2015 lähtien ollut saatavilla vielä Lang-versiosta Aasian markkinoiden makuun lisäpidennetty Mercedes-Maybach S 500 tai S 600 (X222) 4 418 millimetrin akselivälillä, mikä on edeltäjästään poiketen saavuttanut hyvän suosion noin 15 000 kappaleen myyntimäärällä. Vuodesta 2016 lähtien Mercedes-Maybach on ollut saatavilla kuuden istuttavana, pidennettynä "Pullman"-versiona auton kokonaispituuden noustessa 6,5 metriin, ja vuodesta 2017 lähtien asiakkaille on toimitettu sen panssaroitua (VR9-luokitus) "S600 Pullman Guard" -muunnosta.

W100:n syntyhistoriasta

pienoiskuva|Mercedes-Benz 300 d (W189) 1959 Euroopan noustessa sodan jälkeisistä ajoista markkinoilla syntyi tilausta edustusautoille. Vuodesta 1951 alkaen valmistettu kolmilitrainen kuusisylinterinen edustusautomalli 300 (W186/W186 II/W188/W189, yleisessä käytössä myös päivitysversioita osoittavat pikkukirjaimet b, c ja d) alkoi jäädä vaatimattomaksi. Yhdysvaltain automarkkinat olivat löytäneet maailmansodan takia sammuneen kiinnostuksensa saksalaisiin autoihin uudelleen itävaltalaisen emigrantti Maximilian Hoffmanin alettua tuoda Mercedes-Benzin imagoa nostavia 300-malleja ja edullisempaa 190 SL:ää maahan, ja saavutettua merkittäviä tuloksia. 300-sarjan vielä sotaa edeltävin periaattein erillisellä rungolla ja korilla toteuttanut Mercedes-Benz tarvitsi siis uudenaikaista suurta huippumallia täyttääkseen markkina-alueena tärkeäksi nousseen USA:n odotukset täyskokoisesta autosta. W100-kori ja kevyt, mutta erittäin vääntöluja pohjalevy on liitetty hitsaamalla. Muutos tarkoitti, että 1920-luvulta asti periytyvä kaksois-phaeton-korimalli, neliovinen 300-avoversio ”Cabriolet D”, jäi lajinsa viimeiseksi Mercedes-Benz-edustajaksi. 600 ”Landaulet” -versiot katetulla ohjaamolla ja lyhyellä tai pitkällä avattavalla kangaskatolla jatkoivat paraatiautojen perinnettä. Mielenkiintoisesti sellaisen kysyntä oli hyvin vakaa: viimeisen 300d ”Cabriolet D”:n tuotantomäärä oli 65 kappaletta, 600 ”Landaulet” -versioden taas 59 kappaletta. Mercedes-Benz palasi vuoden 2006 Detroitin autonäyttelyssä esitellyllä neliovisella Concept Ocean Drive -avoautollaan nykyään harvinaiseen korimalliin.