Hangon maalaiskunta () oli Länsi-Uudellamaalla Hankoniemellä sijainnut Suomen kunta, joka senaatin vuonna 1909 antaman päätöksen mukaan oli määrä erottaa Bromarvista omaksi kunnakseen, mutta josta ei kuitenkaan tullut itsenäistä kuntaa. Vuoden 1977 alusta lähtien kunnan aiottu alue on kuulunut Hangon kaupunkiin.
Hangon maaseurakunta pienoiskuva|Hangon maalaiskunnan rajat Uudenmaan läänin kartassa vuodelta 1919. Hangon kaupungin raja lisätty karttaan digitaalisesti. Hangon maaseurakunta () perustettiin vuonna 1910, ja siihen siirrettiin alueita sekä Hangon kaupungista että Bromarvin kunnasta. Sillä oli Hangon kaupunkiseurakunnan kanssa yhteinen talous ja papisto. Koska Suomessa kuntajako maaseudulla vielä tuohon aikaan oli sidoksissa seurakuntajakoon, uuden seurakunnan alueesta oli määrä muodostaa myös erillinen kunta, Hangon maalaiskunta.
Hangon maaseurakuntaan kuuluivat Täktomin, Santalan, Hangonkylän ja Majakkamaan kylät, joiden näin ollen oli määrä kuulua myös Hangon maalaiskuntaan. Sen alueella Hangon kaupungin välittömässä läheisyydessä sijaitsi kaksi esikaupungin luontoista teollisuusaluetta: Tiilitehtaan alue (Tegelbruksområdet) ja Sahatehtaan alue (Sågområdet).
Vuonna 1910 Hangon maalaiskunnan väkiluku oli 2684. Seurakunnan kirkkona toimi vuodesta 1936 lähtien Täktomin kappeli. Vuodesta 1977 lähtien seurakunnan entinen alue kuuluu myös kirkollisesti Hankoon.
Alueliitos 1922
Vuonna 1922 osa kunnan alueesta liitettiin Hangon kaupunkiin. Liitetyllä alueella asui 2066 henkeä. Liitoksen jälkeen maalaiskuntaan jäi vielä 56,8 neliökilometrin laajuinen alue, jonka asukasluku vuonna 1927 oli 2744.
Kieliolot
Vuonna 1922 vahvistetun kielilain ja väestötilaston nojalla Valtioneuvosto päätti ensin, että Hangon maalaiskunta oli kaksikielinen, enemmistön kielenä ruotsi.Valtioneuvoston päätös 337/1922, annettu 30.11.1922. Suomen asetuskokoelma 1922 Alueliitoksen jälkeen valtioneuvosto päätti seuraavana vuonna, että kunta oli ruotsinkielinen.Valtioneuvoston päätös 247/1922, annettu 18.11.1923. Suomen asetuskokoelma 1923
Tilastot Vaikka Hangon maalaiskunnalla ei ollut omaa kunnallishallintoa, se laskettiin vielä 1920-luvulla väestö- ja elinkeinotilastoissa eri kunnaksi. Myöhemmin näin ei enää tehty.
Myöhemmät vaiheet ja lakkauttaminen Hangon maalaiskunnan alue kuului vuosina 1940–1941 Neuvostoliitolle vuokrattuun Hangon vuokra-alueeseen.
Vielä vuoden 1948 kunnallislain loppusäännöksessä (215 §:n 2. momentissa) todettiin, että kahdella kunnalla voi olla yhteinen kunnallishallinto, jos niin oli päätetty ennen lain voimaantuloa. Tällaisissa tapauksissa niihin oli sovellettava aikaisempia säännöksiä.Kunnallislaki (642/1948), annettu 29.8.1948. Lainaus: "Sellaiseen kauppalaan, joka tämän lain voimaan tullessa kuuluu maalaiskuntaan," (ainoa sellainen ns. epäitsenäinen kauppala oli tuolloin Ikaalinen) "sekä kuntiin, jotka ovat yhteisen kunnallishallinnon alaiset, on, niin kauan kuin ne ovat siinä asemassa, sovellettataan tämän aseman edellyttämiä aikaisempia säännöksiä." Ainoat Suomen kunnat, joihin tätä säännöstä enää sovellettiin, olivat Hangon maalaiskunta ja Bromarv. Niidenkin osalta säännös menetti pian merkityksensä, koska Hangon maalaiskunnan aluetta pidettiin osana Bromarvin kunnan aluetta.
Valtioneuvoston vuonna 1975 tekemällä päätöksellä Bromarvin kunta lakkautettiin vuoden 1977 alusta, jolloin sen alueesta liitettiin Hankoniemellä olevat kylät Hankoon, muu osa kunnan alueesta Tenholaan (nyk. Raasepori).Valtioneuvoston päätös 680/1975, annettu 24.7.1975 Vaikka päätöksessä ei mainittu Hangon maalaiskuntaa, kunta voitiin viimeistään tällöin katsoa lopullisesti lakkautetuksi.
Lähteet
Luokka:Bromarv Luokka:Hangon historia Luokka:Vaakunattomat kunnat Luokka:Suomen entiset kunnat