pienoiskuva|220px|Kirkkonummen Juusjärven punamullalla maalattu kalliomaalaus. Kirkkonummi () on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudellamaalla Helsingin seudulla Suomenlahden rannikolla. Idässä Kirkkonummea reunustaa Espoo. Muut naapurikunnat ovat Vihti, Siuntio ja Inkoo. Yhteistä maarajaa Inkoon kanssa on jonkin verran saaristossa, muuten yhteinen raja koostuu merestä. Kunnassa asuu ihmistä, ja sen pinta-ala on neliökilometriä, josta neliökilometriä on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta neliökilometriä kohden. Kunta on kaksikielinen. Enemmistönä prosenttia asukkaista puhuu suomea ja prosenttia ruotsia.
Kirkkonummi tunnetaan erityisesti Porkkalanniemestä, joka on ollut tärkeä etappi sekä merenkulkijoille että muuttolinnuille. Kirkkonummen kirkon ohi kulki aikoinaan Suomen tärkein maareitti, Kuninkaantie. Kunnan nimi tulee arvatenkin 700 vuotta vanhasta Kirkkonummen kirkosta, joka sijaitsee mäen päällä kuntakeskuksessa.
Kirkkonummi on osa Helsingin seutua eli Helsingin metropolialuetta.Eurostat Etäisyys kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on runsaat 30 kilometriä, kunnan itärajalta 20 kilometriä. Ajoaika kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on noin puoli tuntia. Kantatie 51:n parantaminen moottoritieksi Kivenlahden ja Munkinmäen liittymän välillä on valmistunut. Juna- ja bussiyhteydetkin pääkaupunkiseudulle ovat hyvät. Sekä junalla että bussilla matka Helsingin keskustaan kestää 30–45 minuuttia. Kirkkonummi kuuluu Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään. Enemmistö asukkaista työskentelee pääkaupunkiseudulla.
Suurimmat asutuskeskukset kunnassa ovat Kirkkonummen kirkonkylä (kuntakeskus), Gesterby, Masala, Veikkola (pohjoisin keskus), Kantvik (meren läheisyydessä) ja meren rannalla oleva Upinniemen varuskunta. Näiden lisäksi Kirkkonummella on kymmeniä pieniä kyliä.
Kirkkonummi on väkiluvultaan Nurmijärven jälkeen Suomen toiseksi suurin kunta, joka ei käytä itsestään nimitystä kaupunki. Tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan Kirkkonummi on kuitenkin kaupunkimainen kunta, sillä sen suurimmassa taajamassa eli Kirkkonummen keskustassa asuu noin 20 000 asukasta (31.12.2018).
Historia pienoiskuva|220px|Porkkalan rajapuomi 1950-luvulla. pienoiskuva|220px|Kirkkonummen kirkon kellotorni. pienoiskuva|220px|Hvitträskin kartano.
Esihistoriallinen aika Kirkkonummella on ollut asutusta kivikaudesta lähtien tähän päivään. Seutu oli mesoliittisella kivikaudella erityisen suosittu asuinalue. Jean Sibelius tunnisti vuonna 1911 Suomen ensimmäisen kalliomaalauksen Vitträsk-järven rannalta. Kalliomaalauksia on löytynyt myös Juusjärveltä.Muinaisuutemme jäljet 2015, s. 46, 92, 94 Kivikauden välineitä ja asuinpaikkoja on löytynyt mm. Evitskogista, Lapinkylästä, Oitmäestä ja Kauhalasta. Kirkkonummen luutuura on yksi kolmesta vanhimmasta todisteesta inhimillisestä kulttuurista Suomessa. Sen iäksi on arvioitu noin 8 500 vuotta.Backman, S. & Ihrcke-Åberg, I: Vanha Kirkkonummi. Kyrkslätts hembygdsförening r.f., 2006.
Pronssikautiset kiviröykkiöhaudat eli hiidenkiukaat keskittyvät meren läheisyyteen, kuten Pikkalanlahden ympäristöön ja Sundetin lähelle. Hautakumpuja on mm. Sarvvikissä, Sundsbergissä, Tolsassa, Korkkullassa ja Strömsbyssä sekä Räfsössä ja Porkkalan niemellä. Kirkkonummelta on myös löytynyt aikavälille 1300–1100 eaa. ajoitettu pronssikautinen miekka, jonka tyyppi oli yleinen Länsi-Euroopassa.Muinaisuutemme jäljet 2015, s. 178
Rautakautiset löydöt Kirkkonummella ja Keski-Uudellamaalla ovat niin vähäisiä, että on arvioitu seudun menettäneen väestönsä sodan, kadon tai kulkutaudin vuoksi. Alueella on kuitenkin ollut maanviljelyä 700-luvulta alkaen. Historialliselle ajalle säilynyt alueen vanha kanta-asutus on perustettu arviolta 1000-luvun alussa. Näitä vanhoja kyliä ovat mm. Haapajärvi, Jorvas, Kaljärvi, Kauhala ja Veikkola.
Historiallinen aika Toisen ristiretken jälkeen 1200-luvun lopulta lähtien Suomen rannikon ruotsalaisten kolonisaatio ulottui myös Länsi-Uudellemaalle ja samalla Kirkkonummelle. Siirtolaiset ottivat ensimmäisessä vaiheessa haltuunsa maankohoamisen seurauksena paljastuneita niittymaita ja hämäläisten kalastusalueet nykyisen Tavastfjärdenin rannoilla.
Eräs valtakunnan tärkeimmistä teistä, Suuri maantie Turun ja Viipurin välillä vedettiin Kirkkonummen läpi 1300-luvulla noudattaen suunnilleen samaa linjausta kuin Kuninkaantiellä on nykyään. Espoo erosi Kirkkonummen seurakunnasta vuonna 1458.
Jatkosodan jälkeen vuonna 1944 Neuvostoliitto pakkovuokrasi Moskovan välirauhansopimuksen mukaisesti osan Kirkkonummea ja lähikuntia käsittäneen Porkkalan vuokra-alueen 50 vuodeksi. Sinne sijoitettiin merivoimien tukikohta. Neuvostoliitto kuitenkin palautti Porkkalan alueen jo vuonna 1956. Puna-armeijan tukikohdan aikaan Porkkalassa on arvioitu olleen noin 20 000–30 000 sotilashenkilöä. Neuvostosotilaiden tähystyspaikka sijaitsi Espoonlahden rannalla Majvikin tornissa, lähellä Espoon rajaa.
Jälkiä näiltä ajoilta on edelleen olemassa, jos tietää mistä ja mitä etsiä. Näitä ovat betonibunkkerit, muut rakennelmat ja jopa lentotukikohdan jäänteet.
Muita tutustumisen arvoisia historiallisia paikkoja Kirkkonummella ovat keskiaikainen kivikirkko kuntakeskuksessa, Haapajärven kylän kaunis puukirkko, Hvitträskin kansallisromanttinen kartano Luomassa ja seurakuntakeskus. Kartanon rakensivat asuinpaikakseen kolme kuuluisaa suomalaista arkkitehtia: Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren.
Maantiede pienoiskuva|220px|Upinniemen rannikkoa. Maantieteellisesti Kirkkonummella on kaksi suurta niemeä, Porkkalanniemi ja Upinniemi, joista jälkimmäisessä sijaitsee vuonna 1959 perustettu merivoimien tukikohta ja varuskunta. Porkkalaan osuu Itämeren mittakaavassa tärkeä muuttolintujen pysähdyspaikka. Porkkalanniemellä on myös Uudenmaan hiljaisimmaksi mitattu paikka. Nuuksion kansallispuistosta osa on Kirkkonummen puolella. Kasvimaantieteellisesti Kirkkonummi kuuluu hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen.
Kirkkonummella on 97 luonnonsuojelualuetta tai luonnonsuojelualueen osaa (2024).
Kirkkonummella sijaitsevat myös Metsähovin tutkimuslaitokset. Masalassa on Geodeettinen laitos. Kunnan alueella on 86 järveä, joista suurimmat ovat Vitträsk, Humaljärvi ja Storträsk – Bakträsk. Suurin osa järvistä sijaitsee Kirkkonummea halkovan rautatien pohjoispuolella.Kirkkonummen vesistöjen tila Kirkkonummi.fi (Arkistolinkki, arkistoitu 8.5.2017)
Ilmasto Kirkkonummella on kostea mannerilmasto (Köppen: Dfb). Siellä on pitkät ja kylmät talvet ja lämpimät kesät, keväisin ja syksyisin on sateista ja viileää. Kirkkonummella on samanlainen ilmasto kuin Hokkaidōlla ja Nova Scotialla. Sadetta on ympäri vuoden, mutta eniten alku- ja loppusyksystä. Lämpimin Kirkkonummella mitattu lämpötila on 34,8 °C ja kylmin -31,4 °C.
Aluerakenne Kylät
pienoiskuva|220px|Kirkkolaakson aluetta Kirkkonummen keskustassa keväällä 2014. Taustalla näkyy kauppakeskus Kirsikka. pienoiskuva|220px|Porkkalan venesatamaa syksyllä 2015.
Abramsby Abrasinmäki Bergstad Bondarby Bro Båtvik Böle Domvik Dåvits Edis Edö Eestinkylä (Estby) Evitskog Finnby Finnsbacka Friggesby Gesterby Grundträsk Gumbacka Gunnarsby Gunnarskulla Haapajärvi Haukipää Heikkilä (Hindersby) Hila Hilabäck Hirsala Honskby Hullus Häggesböle Hällnäs
Ingels Ingvalsby Jerikonmäki (Jerikobacken) Jolkby Jorvas Junckars Järsö Kaljärvi Kantohaka (Stubbhagen) Kantvik Karuby Kattholm Kauhala Killinmäki (Gillobacka) Kirkkolaakso (Kyrkdalen) Kirkkonummen keskusta (Kyrkslätts centrum) Knopps Kolsari (Kolsarby) Korkkulla Koski Kurkisto Kuusala (Kusas) Kvis Kylmälä Kyrkvalla Kärras Laajakallio (Bredberg) Laitamaa Lapinkylä (Lappböle) Leivola Lill-Estby
Lill-Kantskog Lindal Loviselund Luoma (Bobäck) Långstrand Långvik Masala (Masaby) Mattby Medvastö Munkinmäki (Munkkulla) Myllykylä (Kvarnby) Navala Neidonkallio (Jungfruberg) Nissniku Nägels Näse Oitmäki (Oitbacka) Pappilanmäki (Prästgårdsbacken) Petäjärvi Peuramaa (Hjortlandet) Piispankylä (Biskopsböle) Pilvijärvi Pippurn Porkkala (Porkala) Rajakumpu (Råkulla) Ravals Rilax Sarvvik Sepänkannas (Smedsnäs) Sepänkylä (Smedsby) Sevals
Skinnars Smeds-Edö Sperrings Storkansskog Stor-Kvis Storms Strömsby Stubbans Sundsberg Svartvik Sävvalla Tammikylä (Ekby) Tanskarla (Danskarby) Tolsa (Tolls) Torsvik Toukolahti (Majvik) Träskby Upinniemi (Obbnäs) Vasikkahaka (Kalvhagen) Veikkola Veklahti (Vecklax) Vitträsk Vols Vuohimäki (Getberg) Vårnäs Värby Ytterkurk Ådbäck Ängvik Österby Överby Överkurk
Tunnustuksia Kaksi Kirkkonummen kylää on saanut vuoden uusmaalaisen kylän kunniamaininnan: Luoma 2004 ja Evitskog 1989.
Taajamat pienoiskuva|220px|Veikkolan taajamaa. Vuoden 2020 lopussa Kirkkonummella oli 40 082 asukasta, joista 35 880 asui taajamissa, 3 628 haja-asutusalueilla ja 574:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kirkkonummen taajama-aste on 90,8 %. Kirkkonummen taajamaväestö jakautuu seitsemän eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2020) 1 Kirkkonummen kirkonkylä (Kirkkonummen keskusta) 20 353 2 Helsingin keskustaajama* 8 006 3 Veikkola* 5 924 4 Lapinkylä 888 5 Långvik 450 6 Saarlammi* 244 7 Kolmiranta* 15
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Masala ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Helsingin usean lähikunnan alueelle. Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 268 296 asukasta ja sen pinta-ala on 680,12 neliökilometriä. Saarlammin taajama sijaitsee pieniltä osin myös Siuntiossa. Veikkolan taajama sijaitsee Saarlammin tavoin pääosin Kirkkonummella, mutta pieneltä osin myös Vihdissä. Kolmirannan taajama ulottuu pääosin Espoon kaupungin alueelle.
Väkiluku suur- ja tilastoalueittain pienoiskuva|220px|Haapajärven kylä Pohjois-Kirkkonummella. Kirkkonummen suuralueet ja tilastoalueet sekä niiden väkiluvut (2011):
Alue Väkiluku Etelä-Kirkkonummi 2 539 – Eestinkylä 718 – Långvik 954 – Porkkala 517 – Upinniemi 350 Keski-Kirkkonummi 25 543 – Jorvas 1 003 – Keskusta 14 082 – Korkkulla 502 – Masala-Luoma 6 284 – Pikkalanlahti 2 378 – Sepänkylä 596 – Överby 698 Pohjois-Kirkkonummi 8 708 – Evitskog 705 – Haapajärvi 484 – Kylmälä 855 – Lapinkylä 1 109 – Veikkola 5 181 – Vols 374 Muut 402 Yhteensä 37 192
Väestö pienoiskuva|220px|Kirkkonummen kirjasto, vihitty käyttöön syksyllä 2020. pienoiskuva|220px|Kirkkonummen vesitorni. Otettu käyttöön syksyllä 2020. Väestörakenne Kirkkonummi on asukasluvultaan Suomen 28. suurin kunta. Kirkkonummen asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 41 160 asukasta, mikä on 2,3 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Kirkkonummen väkiluku on ollut nouseva 1990-luvulta lähtien. Kirkkonummen väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 56,1 prosenttia, mikä on noin 4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Kirkkonummen väestöstä on 16,2 prosenttia. Työikäisiä Kirkkonummella on 63,4 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 20,4 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Kirkkonummella oli vuonna 2021 yhteensä 4 000 eli 9,9 prosenttia kunnan asukkaista.
Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Asuminen
Kirkkonummen suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu kaupungin asuntokunnista (42,7 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on kerrostalo, jossa asuu noin 35,5 prosenttia asuntokunnista. Rivitaloissa asuu noin 21,8 prosenttia asuntokunnista.
Yksinasuvien osuus Kirkkonummen asuntokunnista on 36,9 prosenttia eli noin 6 900 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus on 32,5 prosenttia eli noin 6 100 asuntokuntaa. Kolmen asukkaan asuntokuntia on 13,8 prosenttia eli noin 2 600, 4–6 asukkaan asuntokuntia 16,4 prosenttia eli noin 3 050 ja seitsemän tai useamman asukkaan asuntokuntia 0,4 prosenttia eli noin 80.
Kieli ja etnisyys