pienoiskuva|Suomen valkoisen kaartin asemestari Niilo Hyytinen Niilo Hyytinen (24. toukokuuta 1895 – 24. toukokuuta 1960 Lappajärvi)Kuolinilmoitus, Niilo Hyytinen, Ilkka, 1960, No 147, sivu 3, julkaistu 1.6.1960 (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot) oli lappajärveläinen Suomen valkoinen kaartin asemestari ja Suomen armeijan kapteeni.
Hyytisen vanhemmat olivat Antti Hyytinen ja Lyydia Kärnä. Isä oli monipuolinen ja valistunut persoona, joka toimi vähtärinä, opettajana, harjoitti kirjakauppaa ja toimi vakuutusmyyjänä. Äidin Lyydia Kärnän veli jääkärikapteeni Toivo Kärnä oli Tuntemattomasta sotilaasta tutun kapteeni Kaarnan esikuva. Niilo Hyytinen aikoi opettajan uralle, mutta Suomen alkavat itsenäisyystaistelut veivät hänet ensin Saksanniemen JärjestyslipustoonSaksanniemen Järjestyslipusto, Lappajärven Ratsukoulu, Uudenmaan Rakuunarykmentti, Koskela, Esko Julkaisussa Maanpuolustajain joulu 1969, s. 7-9 eli ratsastavaan poliisikomennuskuntaan Porvooseen. Helsingissä koottu 350 miehen venäläisten hyvin aseistama punaisten joukko hyökkäsi 17. marraskuuta 1917 Saksanniemeen ja nämä Saksanniemen jääkäreiksi kutsutut jääkärioppilaat joutuivat pakenemaan. He hakeutuivat eri reittejä valkoisten hallussa olleelle Pohjanmaalle, jossa joukko koottiin Lappajärvelle uudelleen Järjestyslipustoksi. Järjestyslipuston esikunta oli aluksi Hyytisen kotitalossa.Lappajärven Sotaveteraanit s. 16. Saksanniemen tapahtumista kertovat alkuperäisen Saksanniemen marssin sanat, jotka Hyytinen on tallentanut. Hyytisen ensimmäinen tehtävä oli Lappajärvellä etsiä yli 200 hevosille ja miehille majoitustilat Lappajärven taloista.Saksanniemi 1917-1932, Porvoo 1932, Niilo Hyytinen " Kun Lappajärvestä tuli Järjestyslipuston uusi koti" Porvoossa alkanut ratsujääkärien koulutus jatkui Lappajärvellä Hyytiälän kylän pelloilla ja Lappajärven jäällä, johtajana Gaston Ahrenberg.
Vapaustaistelut alkoivat 28. tammikuuta 1918, ja Suomen sotajoukkojen ylipäällikkö Mannerheim antoi käskyn tälle ensimmäiselle viralliselle suomalaiselle joukko-osastolle riisua aseista Lapualla olevat venäläiset joukot. Tästä alkoivat Hyytisen itsenäisyystaistelut. Sotatie johti sotilaskantakortin mukaan Kokkolaan, Seinäjoelle, Eräjärvelle, Orivedelle, Länkipohjaan, Kuhmalahdelle, Tampereelle ja edelleen aina Viipuriin saakka. Vuosina 1923–1926 Hyytinen toimi Valkoisen Kaartin esikunnassa, suoritti keskikoulun ja asemestarikurssin ja määrättiin upseerivakanssille Suomen Valkoisen Kaartin asemestariksi 1.1.1926. Tämän jälkeen Hyytinen toimi asekouluttajana ja asekoulun opettajana Hämeenlinnassa, josta talvisodan puhjettua kävi tie Karjalankannakselle.
Sotien aikana tehtävät vaihtelivat asekaluston huoltotarpeiden mukaan ja välillä piti olla rintamalla, mutta välillä töitä tehtiin Varkaudessa, jossa sijaitsi suuri asevarikko. Siellä huollettiin ja kunnostettiin rintamajoukkojen aseistusta. Sotien jälkeen Niilo Hyytinen työskenteli Pääesikunnan Aseteknillisellä osastolla ja jäi eläkkeelle kapteenin vakanssilta. Eläkepäivänsä Hyytinen vietti synnynkotinsa viereen rakentamassaan omakotitalossa Lappajärven Hyytiälässä, josta oli lähtenyt Suomen ensimmäisen virallisen joukko-osaston, Lappajärven ratsukoulun, mukana vapaussotaan 27.1.1918.
Hyytinen kuoli vuonna 1960. Hänet on haudattu Lappajärvellä Lappajärven hautausmaalle.
Lähteet
Hannes Ignatius-Kaarle Soikkeli, Yleiskuva Suomen vapaussodasta, Otava 1925. Suomen historian pikkujättiläinen. Helsinki WSOY 1987 Sukukirja Hyytinen Lappajärvi, Puolustusvoimiemme upseeristo 1929, Akateeminen kustannusosakeyhtiö, Helsinki 1929 Kapteeni Kaarna ja Kärnän suvun jääkärit. E-kirja, Arma Fennica Oy, Eteläpohjalaisia elämäkertoja, Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto. Vaasa 1965. s. 913
Viitteet
Luokka:Suomen sisällissodan valkoiset Luokka:Suomalaiset upseerit Luokka:Vuonna 1895 syntyneet Luokka:Vuonna 1960 kuolleet