Kyröskoski on Hämeenkyrön kunnan keskustaajama, jonka keskus on samannimisen kosken länsipuolella. Kyröskoski sijaitsee Kyrösjärven eteläpäässä. Kyrösjärven vedet purkautuvat Kirkkojärveen noin 6 kilometriä pitkä Pappilanjoen kautta. Taajaman kohdalla joen yläjuoksulla on noin 23 metriä putoava koski.
Tilastokeskuksen taajama-aluerajauksen mukaan vuoden 2023 lopussa Kyröskoskin taajaman pinta-ala oli 15,66 neliökilometriä ja väkiluku 6 629 asukasta. Tilastollinen taajamarajaus voi poiketa virallisesta kunnanosien tai kylien rajauksesta.
Kyröskosken taajama on laajentunut ja taajaman asukasluku muuttunut vuosikymmenien saatossa. Vuoden 1985 väestönlaskennassa Kyröskosken taajamaan kirjattiin 3 014 asukasta. Kunnan hallinnollisena keskuksena oli 1 571 asukkaan Hämeenkyrön kirkonkylän taajama. Sittemmin taajamarakenne on tiivistynyt, ja kolmisen kilometriä etelämpänä sijaitsevasta, Hämeenkyrön kirkon luona olevasta kirkonkylästä on tullut osa Kyröskosken taajamaa. Itäisin osa Kyröskoskesta sijaitsee Ylöjärven kaupungin puolella. Kyröskosken postinumero on 39200.
Pappilanjoen Kyröskoskea pidetään Kalevalan mainitsemana Hämeen Hälläpyöränä. Kyröskoski luettiin aikoinaan Suomen mahtavimpiin. Esimerkiksi Runeberg piti sitä 1830-luvulla Suomen kauneimpana koskena. Jo keskiajalla koskessa oli myllyjä. Esimerkiksi 1600-luvulla koskessa toimi jauhomylly. Magnus von Wrigtin kivipiirroksessa vuodelta 1854 kosken partaalla on seitsemän pientä myllyä ja kymmenen vuotta myöhemmin koskessa toimi pienehkö puuvillatehdas. 1870-luvulta lähtien Kyröskoskella on toiminut puuhiomo- ja paperitehdas. Koski padottiin vuonna 1907 ns. neulapadolla, ja kosken näyttävyys katosi. Sittemmin koskea valjastettiin lisää sähköntuotannon vuoksi, ja pääosan vuodesta se on lähes kuiva kalliorotko. Aavistuksen kahlitun kosken aiemmasta mahtavuudesta saattaa saada koskinäytöksissä. Niitä järjestetään Kyrönkoskella neljästi kesäkaudella, esimerkiksi vapun- ja juhannuspäivinä. Tällöin vettä juoksutetaan koskessa puolisen tuntia patoportit auki. Nykyään Kyröskoskella toimii Metsä Board Kyron paperi- ja kartonkitehdas ja alueellisten energiayhtiöiden omistama 12,1 MW:n Kyrökosken vesivoimalaitos.
Kyröskosken koulussa annetaan perusopetusta esikoululaisille ja vuosiluokkien 1–6 oppilaille. Koulurakennuksen vanha osa on rakennettu vuonna 1951 ja laajennus vuonna 2001.
Kyröskosken keskustasta 1,5 kilometriä pohjoiseen valtatien 3 lähistöllä sijaitsee Arne Thulén suunnittelema funkkishenkinen Mannanmäen näkötorni. Se on myös muistomerkki, joka on pystytetty vuonna 1938 vuoden 1918 sodan (Kyröskosken taistelu 17.–23. maaliskuuta 1918) merkittävälle taistelupaikalle Kostulan kylään. Näkötorni on sodan valkoisen osapuolen rakennuttama ja toimi lottien ilmavalvontapaikkana toisen maailmansodan aikana. Sitä pidetään avoinna kesäviikonloppuisin vapaaehtosvoimin.
Lähteet
*