thumb|right|150px|Pyhän Annan kilta oli omistettu Pyhälle Annalle, Neitsyt Marian äidille. Ranskalainen Pyhää Annaa itse kolmantena esittävä veistos 1400-luvulta. Pyhän Annan kilta oli yksi kuudesta tunnetusta keskiajalla Turussa toimineesta killasta. Se oli omistettu Pyhälle Annalle, Neitsyt Marian äidille. Suomen piispainkronikan mukaan kilta perustettiin piispa Maunu Tavastin aikana 1400-luvun alkupuolella.Kuujo 1981: s. 57. Katoliseen kirkkoon sidoksissa ollut kiltalaitos lakkautettiin Ruotsissa Västeråsin valtiopäivillä vuonna 1544 ja kiltojen omaisuus takavarikoitiin kruunulle.Seppänen 2016: s. 188.
Pyhän Annan kilta mainitaan epäsuorasti Staffan Kouten ja hänen puolisonsa Margit Olavintyttären Turun tuomiokirkolle vuonna 1491 tekemässä lahjoituskirjassa. Pariskunta lahjoitti Pyhän Annan alttarille muun muassa kaksi kivipuotia ja kolme kivikellaria, joita valvomaan määrättiin Pyhän Annan kiltaveljistön holhoojat.Rinne 1948: s. 49. Staffanin ja Margitin lahjoittamasta talosta tuli ilmeisesti killan kiltatalo. Talon arvellaan sijainneen Porthaninpuiston pohjoisosassa, Vanhan Suurtorin vieressä. Kiltatalo oli ilmeisesti huomattavan suuri ja käsitti useita rakennuksia.Kuujo 1981: s. 58.
Kilta ylläpiti Turun tuomiokirkossa Pyhälle Annalle omistettua alttaria, joka oli perustettu vuonna 1438. Alttari sijaitsi yhdessä Pyhän Andreaksen alttarin kanssa Pyhän Ristin kuorissa.Rinne 1948: s. 47–51.
Katso myös Suomen keskiaikaiset killat
Lähteet
Viitteet
Luokka:Turun keskiaika Luokka:Turun entiset rakennukset ja rakennelmat