Suramiini (C51H40S6N6O23) on sulfonoituihin ureajohdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Lääketieteessä suramiinia käytetään eräiden alkueläintautien, kuten aikaisen vaiheen unitaudin hoitamiseen. Suramiini on WHO:n ylläpitämällä listalla tärkeimmistä lääkeaineista.
Ominaisuudet ja käyttökohteet Suramiinia käytetään yleensä sen natriumsuolana eli suramiininatriumina. Yhdiste on valkoista tai hieman kellertävää tai punertavaa jauhetta. Suramiini liukenee tässä muodossa veteen ja hieman etanoliin, mutta ei esimerkiksi dietyylieetteriin, kloroformiin tai bentseeniin.
Suramiini tehoaa moniin alkueläimiin kuten Trypanosoma-suvun lajeihin sekä eräisiin matoihin kuten jokisokeutta aiheuttavaan Onchocerca volvulus -lajiin. Yhdisteen tarkka vaikutusmekanismi ei ole tiedossa, ja on mahdollista, että vaikutusmekanismeja on useita. Suramiinin on todettu inhiboivan glykolyysiin, nukleotidien synteesiin ja muihin solujen toiminnan kannalta tärkeisiin aineenvaihduntareitteihin osallistuvia kinaasi- ja dehydrogenaasientsyymejä. Suramiini on ollut 1920-luvulta alkaen varhaisen vaiheen unitaudin ensilinjan hoito. Yhdiste ei läpäise veri-aivoestettä, minkä vuoksi se ei sovellu toisen vaiheen, jossa loisiot ovat saavuttaneet keskushermoston, unitaudin hoitoon. Lääkeaine annetaan ruiskeena suoneen. Suramiinia voidaan käyttää yhdessä muun muassa melarsoprolin tai tryparsamidin kanssa. Suramiinia on tutkittu myös HIV:n hoidossa, koska se estää viruksen käänteiskopioijaentsyymin toimintaa.Daniel L. Klayman :Antiparasitic Agents, Antiprotozoals, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 29.4.2017Paul Actor, Alfred W. Chow, Frank J. Dutko & Mark A. McKinlay: Chemotherapeutics, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 29.4.2017
Haittavaikutukset Tyypillisimpiä suramiinin aiheuttamia haittavaikutuksia ovat huonovointisuus, kuumeilu ja allergiset oireet. Myös proteiinin määrä virtsassa voi lisääntyä. Lääkeaine voi myös aiheuttaa polyneuropatiaa ja valoherkkyyttä. Vakavia haittavaikutuksia voivat olla maksatoksisuus ja munuaisten toimintahäiriöt.
Valmistus Suramiinisynteesin lähtöaine on 1-naftyyliamiini-4,6,8-trisulfonihappo, jonka aminoryhmä reagoi 3-nitro-4-metyylibentsoyylikloridin kanssa muodostaen amiinin. Muodostuneen kondensaatiotuotteen nitroryhmä pelkistetään raudan avulla aminoryhmäksi ja tämä välituote reagoi muodostaen amiinin m-nitrobentsoyylikloridin kanssa. Seuraava vaihe on taas nitroryhmän pelkistys aminoryhmäksi. Suramiinin synteesin viimeisessä vaiheessa tämä välituote reagoi fosgeenin kanssa muodostaen ureajohdannaisen.
Lähteet
Luokka:Aromaattiset yhdisteet Luokka:Sulfonihapot Luokka:Alkueläinlääkkeet Luokka:WHO:n tärkeimmät lääkkeet