Aalto-satelliittisarja on Aalto-yliopiston opiskelijaprojekteina toteutettu satelliittisarja. Vuoden 2017 toukokuuhun mennessä sarjan satelliiteista yksi oli laukaistu, yksi odotti laukaisua ja yksi oli työn alla.

Satelliitit

Aalto-1

pienoiskuva|Aalto-1:n avaruuteen lähetettävä lentomalli maaliskuussa 2016. Aalto-1 on Aalto-yliopiston avaruustekniikan opiskelijaprojektina toteutettava CubeSat-satelliitti, jonka kehittäminen alkoi keväällä 2010. Satelliitin laukaisua on lykätty useita kertoja, ja se oli tarkoitus laukaista maaliskuun 2017 tilanteessa PSLV-XL-kantoraketilla Intiasta saman vuoden huhtikuussa. Aalto-1 oli aiemmin tarkoitus laukaista yhdysvaltalaisella Falcon 9 -raketilla Formosat-5 -satelliitin laukaisun toissijaisena hyötykuormana yhdessä liki 90 muun piensatelliitin kanssa, mutta tämä laukaisu peruuntui, kun Aalto-1 ja muut lennolle suunnitellut toissijaiset hyötykuormat siirrettiin laukaistavaksi muilla kantoraketeilla Falcon 9:n toistuneiden aikatauluviivästysten jälkeen. Aalto-1 on ensimmäinen kokonaisuudessaan Suomessa suunniteltu ja rakennettu satelliitti. Projektin tavoitteena on opiskella satelliitin rakentamista, sekä demonstroida satelliittiin asennettujen hyötykuormien toimintaa.

Aalto-1:n tehtävä avaruudessa koostuu kahdesta pääosasta. Ensimmäisessä vaiheessa havainnollistetaan satelliitin AaSI- ja RADMON-hyötykuormien toimintaa niiden käyttöönoton jälkeen. Havainnollistamisvaiheen jälkeen tehtävän tiedeosio alkaa. Tiedeosio on jaettu kahteen alaosioon, joista ensimmäisessä käytetään Maan kaukokartoitukseen tarkoitettua AaSI-spektrometriä ja avaruussäteilyä mittaavaa RADMON-säteilymittaria. Jälkimmäinen alaosio on tarkoitettu plasmajarrun käyttöön. Koko satelliittimissio kestää kaksi vuotta.

Aalto-2 pienoiskuva|upright|vasen|Aalto-2:n insinöörimalli syyskuussa 2018.

Aalto-2 on Aalto-yliopiston avaruustekniikan opiskelijaprojektina toteutettava CubeSat-satelliitti, jonka kehittäminen alkoi vuonna 2012. Kahden CubeSat-yksikön kokoinen Aalto-2 kuuluu eurooppalaiseen QB50-hankkeeseen, jonka suunnitelmana on laukaista 50 CubeSat-satelliittia matalalle maan kiertoradalle. Satelliitti läpäisi esisuunnittelukatselmuksen (PDR, ) vuoden 2013 toukokuuhun mennessä. Aalto-2 ja 39 muuta nanosatelliittia vietiin Orbital ATK:n Cygnus-kapselin sisällä Atlas V -kantoraketilla Kansainväliselle avaruusasemalle 18. huhtikuuta 2017. Satelliitit jaetaan kahteen erään. Ensimmäinen erä lähetetään kiertoradalleen 90 päivää toista erää aiemmin, jotta satelliitiparvi saataisiin mahdollisimman levittäytyneeksi. Parven on tarkoitus tutkia 90–320 kilometrin korkeudella sijaitsevaa alempaa termosfääriä, jonka läpi kulkiessaan satelliitit mittaavat muun muassa yläilmakehän plasman ominaisuuksia ja hiukkasia. Satelliitit ohittavat yleensä nopeasti termosfäärin ja joukkovoiman etu onkin siinä, että satelliittiparvi kerää enemmän ja monipuolisempaa dataa. Aalto-2:n rakentaminen oli käynnissä maaliskuussa 2015.

Aalto-3 pienoiskuva|Aalto-3:n mock-up-malli tammikuussa 2019.

Aalto-3 on Aalto-yliopiston avaruustekniikan opiskelijaprojektina toteutettava CubeSat-nanosatelliitti, ja sen suunniteltu paino on 1,3 kg. Yksi Aalto-3-projektin tavoitteista on kehittää maasatelliittiyhteyksien standardeja, ja pyrkiä osoittamaan Aalto-yliopistossa kehitetyn 5G-ohjelmistoradion käyttökelpoisuuden avaruusteknologiassa. 20 opiskelijan ryhmä on aloittanut suunnittelun ensimmäisiä koekytkentälevytestejä varten. Satelliitti on tarkoitus laukaista vuonna 2019.

Vuonna 2016 joulukuussa ilmoitettiin, että Aalto-3 opiskelijatiimin aktiivit aikovat hakea, ESA:n FYS-koulutusohjelmaan (Fly Your Satellite), jossa aktiivit saisivat ESA:n opetusta satelliittitekniikasta ja -projekteista sekä ilmaisen laukaisun - mikäli satelliitti valmistuu ajallaan.

Lähteet

Aiheesta muualla

*