Lukukausimaksu tarkoittaa oppilaitoksessa lukukauden mittaisesta koulutusjaksosta perittyä maksua.

Maailmalla Ruotsissa peritään lukukausimaksuja EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta korkeakouluopiskelijoilta. Tämä sallittiin vuonna 2011.

Yhdysvalloissa maksut voivat olla huomattavan korkeita. Ranskassa lukukausimaksut ovat kandidaattivaiheessa alimmillaan 183 euroa vuodessa. Autonomisissa julkisissa yliopistoissa ja yksityisissä yliopistoissa ne voivat olla korkeampia.

Australia Australiassa on peritty korkeakouluopiskelijoilta lukukausimaksuja 1980-luvun lopun uudistuksista lähtien."Higher Education Funding Act 1988" Viitattu 27.7.2017. Australia on viime vuosina samaan aikaan vähentänyt korkeakoulujen julkista rahoitusta ja korottanut lukukausimaksujen suuruutta.Australia: funding cut, fees hiked, but ‘could have been worse’ Times Higher Education 3.5.2017

Englanti Englannissa korkein ja tavallisin sallittu maksu on briteille ja EU:n kansalaisille 9 250 puntaa vuodessa. Työväenpuolue otti lukukausimaksut käyttöön vuonna 1998.

Korkeakoulutettujen määrä lisääntyi paljon, erityisesti pienituloisista perheistä kasvaneiden ihmisten keskuudessa. Lukukausimaksujen myötä alettiin myöntää stipendejä pienituloisemmille. Lukukausimaksut voi rahoittaa lainalla, jota tarvitsee lyhentää vain tulojen ylittäessä 25 000 puntaa. Lukukausimaksun suuruusluokka on kymmenentuhatta euroa vuodessa.

Professori Danny Dorling toteaa Guardianin julkaisemassa kirjoituksessaan useimpien uusien yliopistopaikkojen päätyneen köyhempien alueiden lapsille. Tämä on hänen mukaansa työväenpuolueen suurin sosiaalinen saavutus.One of Labour's great successes, professor Danny Dorling, The Guardian, 28.1.2010 Maksut ovat toisaalta merkittävästi vähentäneet aikuisopiskelijoiden ja osa-aikaisten opiskelijoiden määrää, millä on osaltaan sosiaalista liikkuvuutta heikentävä vaikutus.Independent Commission on Fees 2015 Final Report

Suomi Suomessa peritään lukukausimaksuja EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta korkeakouluopiskelijoilta. Niiden ulottamisesta muihinkin opiskelijoihin keskustellaan. Niiden on väitetty vähentävän ja lisäävän tasa-arvoa. Vuonna 2016 Suomessa voimaan tullut laki määrää vähintään 1 500 euron maksun EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisille 1. elokuuta 2017 jälkeen aloittaneille opiskelijoille vieraskielisistä tutkinnoista. Maisterintutkinto maksaa useimmissa ohjelmissa 12 000 euroa vuodessa. Tuloilla on tarkoitus edistää korkeakoulujen rahoitusta ja koulutusvientiä. Veroeduilla on tarkoitus kannustaa ulkomaisten opiskelijoiden jäämistä Suomeen töihin. Maksujen käyttöönotto on vähentänyt kansainvälisten hakijoiden ja kansainvälisten opiskelijoiden oleskelulupahakemuksien määrää neljänneksellä.

Keskustelua

Tieteilijöiden näkemyksiä

Professori Matti Virénin mukaan maksuton koulutus lisää tuloeroja, koska siinä annetaan ensin keskimäärin 60 000 euron edestä opetusta, opintotukea ja muita tukia, minkä jälkeen koulutetut saavat huomattavasti korkeammat ansiot, osittain tutkinnon monopolivoiman vuoksi. Huonompiosaiset joutuvat kustantamaan tätä koulutusta, josta he eivät itse pääse osaksi. Yliopistokoulutettu tienaa keskimäärin puoli miljoonaa enemmän kuin muut.Yliopistokoulutettu tienaa puoli miljoonaa enemmän, Taloussanomat, 28.3.2011

Taloustieteilijä Vesa Vihriälän mukaan Suomessa käytetään suhteellisen paljon rahaa korkeakoulutukseen mutta silti vain 39 prosentilla nuorista aikuisista on korkeakoulututkinto, OECD-maissa keskimäärin 48 prosentilla. Useimmissa maissa osuus on kasvanut paljon nopeammin 2005-2024. Julkisen talouden 8-11 miljardin euron sopeutustarve uhkaa estää ongelman korjaamisen: koulutuksesta olisi pikemminkin tarve leikata ja julkisen rahoituksen lisääminen ei ole realistista. Lukukausimaksut olisivat ratkaisu ongelmaan. Jo 2 000 euron lukuvuosimaksu tuottaisi 600 miljoonaa euroa joka vuosi. Kuuden vuoden opinnoilla se tekisi 12 000 euroa. Sen voisi rahoittaa lainalla, jonka takaisinmaksu riippuisi tulevasta tulotasosta, jotta perhetausta ei rajoittaisi korkeakoulutuksen lisääntymistä.

Sosiologian professori Jani Erolan mukaan lukukausimaksu-, stipendi- ja lainayhdistelmien toimivuudesta on vaihtelevaa näyttöä eri yhteiskunnissa. Erolan mukaan lukukausimaksut pienentäisivät korkeakoulutuksen houkuttavuutta ja vähentäisivät koko yhteiskunnan inhimillistä pääomaa.Miksi en kannata lukukausimaksuja yliopistoihin Professoriliiton blogi 5.6.2017.

Professori Roope Uusitalon mielestä Kalevi Sorsa -säätiön raportin sekä professoreiden Vesa Kanniainen ja Kari Raivio esittämä maisterivero on toiseksi paras tapa rahoittaa koulutuksen "omavastuuosuus". Britannian tulosidonnainen takaisinmaksuvelvollisuus olisi paras, koska se kohdistuu myös ulkomaille muuttaviin. Uusitalo kirjoittaa, että estimaattien mukaan maksu ei paljonkaan muuttaisi opiskeluhaluja, koulutuksen hyöty kuitenkin kohdistuu suurelta osin opiskelijaan itseensä. Kun opiskelijoista tulisi maksavia asiakkaita, yliopistojen tarve kuunnella heitä kasvaisi, mutta tärkein argumentti maksun puolesta on Uusitalon mukaan oikeudenmukaisuus. Läsnäolovuotta kohden yliopistokoulutuksen kustannus on 12 800 euroa.Lukukausimaksut korkeakouluihin?, professori Roope Uusitalo, 23.8.2012. Britanniassa lukukausimaksujen korotukset yhdistettynä rakenneuudistukseen lisäsivät tutkimuksen mukaan tasa-arvoa, Uusitalo referoi.

Professori Kyösti Pulliainen on ehdottanut valtion palveluseteliä, jolla opiskelija voisi Suomessa maksaa lukukausimaksunsa. Nopeasti valmistuva saisi itselleen kannustukseksi esimerkiksi puolet käyttämättömistä seteleistä.

Oikeustieteilijä Jukka Kekkonen sanoo, että tutkimustieto lukukausimaksuista viittaa niiden lisäävän eriarvoisuutta. Kansantaloustieteen tohtori Vesa Vihriälän mukaan tutkimus nimenomaan ei osoita lukukausimaksujen vaikuttavan korkeakouluopiskelijoiden valikoitumiseen, joka käytännössä tapahtuu jo aiemmissa vaiheissa, eikä mahdollisuuksien tasa-arvoon. Taloustieteen professori Markus Jäntti ei pidä Vihriälän käyttämää mahdollisuuksien tasa-arvon käsitettä tieteellisesti perusteltuna. Jäntti on myös kyseenalaistanut Etlan lähtökohdat vedoten niiden taustalla olevan tutkimustiedon vähäisyyteen.Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin. Helsingin Sanomat 18.5.2017.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen esitys Etlan tutkijat ehdottivat keväällä 2017 lukukausimaksua myös suomalaisille ja ETA-alueen opiskelijoille, esimerkiksi 2 000 euroa. Tämä auttaisi rahoittamaan parempaa varhaiskasvatusta ja peruskoulutusta. Takaisinmaksu voitaisiin sitoa tuloihin niin, että vähätuloiset eivät joutuisi maksamaan. Samansuuntainen malli on käytössä esimerkiksi Englannissa. Ilmainen koulutus ja antelias opintotukijärjestelmä ovat tutkijoiden mukaan syynä myös Suomen pitkiin opiskeluaikoihin. Etlan esitys ei ole saanut poliittista kannatusta, eikä Sipilän hallitus aio edistää asiaa hallituskauden aikana.Korkeakoulujen lukukausimaksuille täystyrmäys. Keskipohjanmaa 1.4.2017.

Yliopistojen ja ministeriöiden näkemyksiä Valtiovarainministeriö ehdotti lukukausimaksuja korkeakoulujen rahoituksen parantamiseksi joulukuussa 2022. Korkeakouluilta tuli tukea esityksille. Myös alan työnantajayhdistys sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ovat pitäneet maksuja esillä.

OKM:n virkamiesnäkemys on, että maksun pitäisi auttaa eri taustosta tulevien hakeutumista koulutukseen. Eräs keino tähän olisi se, että lukukausimaksu maksettaisiin jälkikäteen tulosidonnaisesti.

Opiskelijoiden näkemyksiä Suomen ylioppilaskuntien liitto on vastustanut EU- ja ETA-alueen lukukausimaksuja, koska ne haittaavat korkeakoulutettujen osaajien houkuttelemisessa Suomeen.SYL pettynyt hallitus­neuvotteluihin: "Lukukausimaksut epäonnistuivat niin Ruotsissa kuin Tanskassa". Helsingin Sanomat 13.5.2014 SYL vastustaa myös kotimaisilta opiskelijoilta kerättäviä maksuja. SYL näkee maksujen heikentävän sosiaalista liikkuvuutta, koska alemman sosioekonomisen taustan nuoret välttävät opintolainan ottamista. SYL epäilee maksujen myös pidentävän opintoaikoja, koska yhä useampi opiskelija kävisi töissä jo opintoaikanaan.Etlan esittämät lukukausimaksut eivät pelastaisi suomalaista koulutusta. SYL:n kannanotto huhtikuu 2017. Euroopan komission kyselytutkimuksen mukaan suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 86 % kannattaa maksutonta koulutusta.Eurobarometer 260: Students and Higher Education Reform. Euroopan komissio 2009.

Lähteet

Luokka:Koulutus