Helgoland-luokka oli Saksan keisarillisen laivaston toinen dreadnought-tyyppisten taistelulaivojen luokka, johon kuului neljä vuosina 1911–1912 käyttöön otettua alusta.

Suunnittelu Erona edeltävään Nassau-luokkaan oli 280 mm pääaseistuksen korvaaminen 30,5 senttimetrin SK L/50 -tykeillä. Reichsmarineamt sai tietää brittien ollessa ottamassa taistelulaivoissaan käyttöön 340 mm tykkejä ja amerikkalaisten rakentavan taistelulaivoja 305 mm tykeillä.

Helgoland-luokka säilytti Nassau-luokan tykkitornien sijoituksen eteen, taakse ja kaksi keskelle molemmille sivuille, litistetyn kuusikulmion muodossa. Myös apuaseistuksena olivat samat 15 senttimetrin ja 8,8 senttimetrin tykit.

Propulsiojärjestelmä Myös voimanlähteenä oli edelleen kolmipaisunta (trippeli) -höyrykoneet. Pääsyynä oli hinta; Parsonsilla oli monopoli höyryturbiineissa ja yhtiö vaati miljoonan kultamarkan lisenssimaksua joka turbiinista

Suoja Panssarointi oli pääasiassa saman. Ainoana erona oli tykkitornien vahvistettu panssarointi.

Alukset + Helgoland-luokan taistelulaivatGardiner 1985, s. 146NimiTelakkaKölinlaskuVesilleValmisKohtaloSMS HelgolandHowaldtswerke, Kiel24. joulukuuta 190825. syyskuuta 190919. joulukuuta 1911romutettu 1924SMS OstfrieslandKaiserliche Werft Wilhelmshaven19. lokakuuta 190830. syyskuuta 190915. syyskuuta 1911upotettu maalilaivana 21. heinäkuuta 1921SMS ThüringenWeser, Bremen7. marraskuuta 190827. marraskuuta 190910. syyskuuta 1911romutettu 1923SMS OldenburgSchichau, Danzig1. maaliskuuta 190930. kesäkuuta 19101. heinäkuuta 1912romutettu 1921

Käyttö thumb|right|225px|Pommi räjähtää Ostfriedlandin vierellä Yhdysvaltain asevoimien pommitusesityksessä. Kaikki alukset selviytyivät sodasta. Ne luovutettiin sodan jälkeen sotakorvauksena ympärysvalloille.

SMS Helgoland romutettiin Britanniassa 1921.

Japani ei ottanut sille luovutettua alusta vastaan, vaan myi sen suoraan purettavaksi.

Ranska sai SMS Thüringenin, jota käytettiin maalialuksena, kunnes alus romutettiin rannalle ajettuna Gâvresissa 1923.

SMS Ostfriesland luovutettiin Yhdysvalloille, missä alusta käytettiin 20. – 21. heinäkuuta 1921 armeijan ja laivaston ilmajoukkojen esityksessä ilmahyökkäyksen tehosta taistelulaivaa vastaan. Ostfriesland upposi, kun Martin- ja Handley-Page-pommikoneet eversti Billy Mitchellin alaisuudessa hyökkäsivät sitä vastaan kuudella 2 000 naulan lentopommilla esityksen toisena päivänä.

Lähteet

Viitteet

*