pienoiskuva|Tulppaanipelto Saksassa. Tulppaanit (Tulipa) ovat sipulikasveja, joita viljellään kukkien takia. Villejä tulppaaneja on noin sata lajia, ja ne ovat kotoisin Osmanien valtakunnan alueelta, Vähästä-Aasiasta tai kenties jopa Himalajan juurelta saakka. Kauppapuutarhaliitto Viljeltyjä lajikkeita on tuhansia. Tulppaaneja on monen värisiä, muun muassa punaisia, keltaisia, oransseja, sinisiä ja turkooseja. Tulppaanintuotannon suurvalta on Alankomaat, josta tuodaan Suomeen sekä sipuleita että leikkotulppaaneita. 65 prosenttia kukkasipulien maailmankaupasta on hollantilaisten hallussa.
Joskus tulppaanin sipuleja käytetään ihmisravintona, ja ne maistuvatkin maapähkinöiltä. Tulppaanien sipulit ovat esimerkiksi peltomyyrille suurta herkkua. Alueilla, joilla on paljon vesi- tai peltomyyriä, tulppaaneita voi yrittää suojata laittamalla sipuleiden alle ja sivulle maan alle esimerkiksi pienisilmäistä metalliverkkoa, jotteivät myyrät tule syömään niitä talven aikana. Yhteishyvä Myös esimerkiksi keisarinpikarililjan on epäilty karkottavan ympäriltään tuholaisia, joten se sopii tulppaanien seuraan.
thumb|Tulipa sylvestris
Viljely Suomessa Tulppaanit istutetaan ravinteikkaaseen puutarhamultaan Pohjois-Suomessa jo syyskuun puolen välin paikkeilla, mutta etelärannikolla kuitenkin mieluiten vasta lokakuun alussa. Istuttamisen jälkeen sipulien pitäisi ehtiä juurtua ennen kuin maa routaantuu. Juurtumiseen menee noin kolme viikkoa. Tulppaanit ovat melko nirsoja maan laadun suhteen. Niiden päälle tulisi levittää tällöin myös hiukan lannoitetta, kuten lehtikompostimultaa, tai kaupan tuotteita. Tulppaanit aloittavat kasvunsa huhti-toukokuussa, ja kukassa ne ovat lajikkeesta riippuen aikaisintaan huhtikuun lopulla, ja myöhäisintään kesäkuun alussa. Kukinnan jälkeenkin niitä olisi hyvä lannoittaa, sillä ne alkavat tällöin muodostamaan pikkusipuleita seuraavaa kasvukautta varten. Lehtiä ei tulisi leikata irti ennen kuin ne ovat juhannuksen aikoihin, tai sen jälkeen kuivuneet. Tavallisimmat tulppaanit kestävät Suomen talvea erinomaisesti Ouluun ja jopa Rovaniemelle saakka. Kaikkein jalostetuimpia lajikkeita ei kuitenkaan suositella kasvatettaviksi aivan pohjoisimmassa Suomessa talvenarkuutensa vuoksi.
Tulppaanien luokittelu Tulppaanien kansainvälinen luokitus, joka perustuu pääosin kukinta-aikaan ja kukan muotoon:
Tarhatulppaanit 1 Toukomaljatulppaanit eli Yksinkertaiset aikaiset -Ryhmä: ’Apricot Beauty’, ’Brilliant Star’, ’Christmas Marvel’...
2 Toukopionitulppaanit eli Kerrannaiset aikaiset -Ryhmä: ’Carlton’, ’Monte Carlo’, ’Orange Princess’...
3 Triumftulppaanit eli Triumph-Ryhmä: ’Blenda’, ’Pax’, ’Veronique Sanson’...
4 Darwinhybriditulppaanit eli Darwinhybridi-Ryhmä: mm. ’Apeldoorn’
5 Kesämaljatulppaanit eli Yksinkertaiset myöhäiset -Ryhmä: mm. ’Queen of the Night’
6 Liljatulppaanit eli Liljakukkaiset-Ryhmä: mm. ’Burgundy’
7 Ripsureunatulppaanit eli Crispa-Ryhmä: mm. ’Maja’
8 Viherraitatulppaanit eli Viridiflora-Ryhmä: mm. ’Greenland’
9 Rembrandt-Ryhmä: mm. ’Victor Hugo’
10 Papukaija-Ryhmä: mm. ’Black Parrot’
11 Kesäpionitulppaanit eli Kerrannaiset myöhäiset -Ryhmä: mm. ’Angelique’
Kasvitieteelliset tulppaanit 12 Tarhalummetulppaanit eli Kaufmanniana-Ryhmä lummetulppaani
13 Fosteriana-Ryhmä tulitulppaani
14 Tarharaitatulppaanit eli Greigii-Ryhmä raitatulppaani
15 Muut tulppaanit
Tulppaanilajeja Viljeltyjä luonnonlajeja: liekkitulppaani (Tulipa armena) ruusutulppaani (Tulipa aucheriana) syreenitulppaani (Tulipa bakeri) pikkutulppaani (Tulipa biflora) italiantulppaani (Tulipa clusiana) kaukasiantulppaani (Tulipa eichleri) tulitulppaani (Tulipa fosteriana) tarhatulppaani (Tulipa gesneriana) raitatulppaani (Tulipa greigii) tähtitulppaani (Tulipa humilis) lummetulppaani (Tulipa kaufmanniana) pamirintulppaani (Tulipa lanata) buharantulppaani (Tulipa linifolia) ranskantulppaani (Tulipa marjolettii) kreikantulppaani (Tulipa orphanidea) kruunutulppaani (Tulipa ostrowskiana) rivierantulppaani (Tulipa praecox) terttutulppaani (Tulipa praestans) kreetantulppaani (Tulipa saxatilis) kultatulppaani (Tulipa stellata var. chrysantha) metsätulppaani (Tulipa sylvestris) parvitulppaani (Tulipa tarda) kääpiötulppaani (Tulipa turkestanica) kurdintulppaani (Tulipa urumiensis)
Muita lajeja: loimutulppaani (Tulipa agenensis) kainotulppaani (Tulipa cretica) kultakehrätulppaani (Tulipa dasystemon) hehkutulppaani (Tulipa heweri) lieskatulppaani (Tulipa ingens) aurinkotulppaani (Tulipa kolpakowskiana) vuoritulppaani (Tulipa montana) roihutulppaani (Tulipa sprengeri) tuoksutulppaani (Tulipa suaveolens) sitriinitulppaani (Tulipa tetraphylla) palotulppaani (Tulipa vvedenskyi) Tulipa australis Tulipa goulimyi Tulipa stellata
Lajikkeita Tulipa 'Aboa Turku' – Turku 2011 kulttuuripääkaupungin virallinen tunnuskukka Turun kaupungin sivut (toimimaton linkki) kapusiinitulppaani (Tulipa australis ’Celsiana’)
Lähteet
Aiheesta muualla Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Tulipa Den virtuella floran: Tulpaner ITIS: Tulipa United States Department of Agriculture (USDA): Tulipa Flora of China: Tulipa Yle Olotila: Kuvia Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan Tulppaanien lumo -näyttelystä.
* Luokka:Joulukukat Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit
kk:Сепкілгүл