Työ

pienois|Lentokoneen osien valmistusta toisen maailmansodan aikana Yhdysvalloissa. Työllä tarkoitetaan jonkin tehtävän suorittamiseen tähtäävää pitkäjännitteistä, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, joka liittyy tyypillisesti toimeentulon hankkimiseen (ansiotyö) tai yksilön omien taikka hänen lähipiirinsä aineellisten tarpeiden tyydyttämiseen (kotityö). Muunlaista työtä kutsutaan vapaaehtoistyöksi.

Työnteko lisää yleensä ihmisen hyvinvointia tarjoten tyypillisesti merkityksellisyyden, kyvykkyyden ja kelpaamisen kokemuksia sekä identiteetin rakennuspuita. Jopa eläinten on havaittu ponnistelevan mielellään ravintonsa eteen. Toisaalta myös työn ja vapaa-ajan oikeasuhtainen vuorottelu on tärkeää.

Työn ensisijaisena motiivina voi olla myös rentoutuminen, kuten saattaa olla laita esimerkiksi käsitöissä tai puutarhanhoidossa. Tällaisia töitä kutsutaan usein harrastuksiksi.

Jako ruumiilliseen ja henkiseen työhön on jossain määrin harhaanjohtava, koska lähes kaikessa työssä on olennaisena edellytyksenä älykkyys ja kokemuksen opettamat seikat.

Palkkatyö

Palkkatyö on työn muoto, jossa työntekijä tekee työtä työnantajalle ja saa siitä rahallisen korvauksen eli palkkaa. Palkka ei ole silti palkkatyön tekemisen ainoa motiivi suurimmalle osalle työntekijöistä. Esimerkiksi 85 prosenttia yhdysvaltalaisista lottovoittajista ja 62 prosenttia ruotsalaisista lottovoittajista jatkaa työntekoa, vaikka siihen ei ole enää taloudellista pakkoa.

Palkkatyön ehtoja säätelevät Suomessa lait (kuten työaikalaki), yleissitovat työehtosopimukset ja työsopimukset. YK:n Ihmisoikeus julistuksen mukaan jokaisella on oikeus palkkatyöhön sekä siitä saatuun kohtuulliseen palkkaan, joka takaa työntekijälle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon.Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus United Nations Human Rights -sivusto. Suomen valtio pyrkiikin järjestämään väliaikaista palkkatuettua työtä pienelle osalle työttömistä työnhakijoista aktiivisen työvoimapolitiikan avulla.

Historiallisesti palkkatyötä ei aiemmin ole ollut nykyisessä mittakaavassa, vaan se muuttui tavallisimmaksi työn muodoksi vasta teollisen kapitalismin myötä.

Palkaton työ Työtä voi joutua tekemään myös korvauksetta. Esimerkiksi 2016 ilmeni lakimiesliiton saamien tietojen mukaan, että juridiikan opiskelijoita otettiin palkattomiin kokopäivätöihin. Työtä kutsuttiin harjoitteluksi. Töihin on suostuttu, koska työkokemusta on ollut pakko hankkia, jotta etenisi uralla. Asianajotoimistoissa tällaisesta työn teettämisestä on tullut Helsingin seudulla tapa. Tällaisen työn teettämistä pidetään kuitenkin epäeettisenä. http://yle.fi/uutiset/3-9282738

Vuosittain noin 451 000 suomalaista eli noin 17 % Suomen työvoimasta tekee työtä ilman palkkaa. Tätä palkatonta työtä kutsutaan harjoitteluksi, työkokeiluksi, kuntouttavaksi työtoiminnaksi, tai se on sisällytetty osaksi koulutusta. Täysiksi työvuosiksi muutettuna määrä tarkoittaa noin 82 000:n henkilön kokonaista työvuotta. Palkattomasta työstä kieltäytymisestä rangaistaan karenssilla.

Yrittäjyys

pienois|Suutari Caprilla. Yrittäjyys on työn muoto, jossa yrittäjä työllistää itsensä ja mahdollisesti myös muita. Yrittäjä voi työskennellä omistamansa yrityksen kautta tai ilman yritystä maatalouden tai elinkeinonharjoittajana.

Kotityö Kotityötä on kaikki suoraan oman kotitalouden jäsenten hyödyksi tehtävä työ, kuten esimerkiksi ruoan hankinta ja valmistus, tiskaaminen, siivoaminen sekä irtaimiston ja asunnon kunnostustyöt. Suomalainen tekee kotitöitä keskimäärin 23,5 tuntia viikossa, mikä on lähellä OECD-maiden keskiarvoaMoisio, Aleksi: Suomessa tehdään lyhyttä päivää. Helsingin Sanomat 26.4.2011, B6..

Kotityöt muodostavat suuren osan etenkin luonnonkansojen piirissä tehdystä työstä. Esimerkiksi Bolivian tsimanien työpäivän fyysisesti aktiivinen vaihe kestää 4–7 tuntia, minkä aikana he muun muassa hankkivat 90 prosenttia ravinnostaan kalastuksen, metsästyksen, keräilyn ja viljelmien avulla.

Vapaaehtois- eli talkootyö

Vapaaehtoistyön tekijä ei saa työstä palkkaa, mutta työn teettäjä saattaa esimerkiksi tarjota ruoan vapaaehtoiselle. Suomalainen versio on talkoot, jolla pyöritetään esimerkiksi monia kesä- ja kulttuuritapahtumia.

Talkootyötä voidaan tehdä myös vastavuoroisuusperiaatteella. Tyypillisiä talkootöitä ovat olleet perinteisesti maaseudulla esimerkiksi rakennustalkoot, heinätalkoot ja perunannostotalkoot.

Talkootyön teettäjän ei tarvitse maksaa sosiaali- eikä eläkemaksuja, mutta talkoolaisille voi ottaa vakuutuksen mahdollisten tapaturmien varalta.

Pakkotyö

pienois|Jean-Baptiste Debret, Kenkäkauppa, 1830. Brasiliassa mustien orjuus loppui vuonna 1888. Pakkotyötä on käytetty sortotoimenpiteenä ja rangaistuksena vankiloissa ja kriisitilanteissa, kuten sodissa. Saksassa toisen maailmansodan aikana ase- ja puolustusteollisuudessa käytettiin pakkotyötä, johon otettiin sotavankeja, juutalaisia ja muita vähemmistökansallisuuksia yhteensä lähes 12 miljoonaa ihmistä Arkistoitu 9.5.2013. Osoite: https://web.archive.org/web/20130509054212/https://www.nathaninc.com/sites/default/files/Pub PDFs/Forced Labor Under the Third Reich, Part One.pdf.. Yhdysvalloissa internoitiin japanilaisia Pearl Harborin hyökkäyksen jälkeen, ja monet joutuivat työskentelemään ylläpitonsa hyväksi. Suomessa sotavankeja käytettiin maatiloilla ja sahoilla työvoimana, kun miespuolinen kantaväestö oli rintamallaKenraalikoppi ja sikalaryssät, Jyväskylän yliopisto, Juha Kujansuu 05-1999 Viitattu 21.11.2010. . Ranska lähetti väkivalta- ja omaisuusrikoksista tuomittuja kansalaisiaan merentakaisille alueilleen Guayanaan pakkotyöhön, joka saattoi olla karkotuksena elinikäinenLe bagne: The French penal colony in Guyana Viitattu 21.11.2010.. Australian liittovaltion eurooppalaisperäinen väestö on pääosin pakkotyöhön 1700–1800-luvuilla lähetettyjen rikollisten jälkeläisiä.Daily Mail: Australians to learn of their convict ancestry as details of people sent down under 200 years ago are released Viitattu 21.11.2010

Keisarillisella Venäjällä pakkotyölaitosta kutsuttiin nimellä katorga. Neuvostoliitossa ihmisiä koottiin työleireille erityisesti Josif Stalinin aikana. Pakkotyövoimalla toteutettiin suuria investointihankkeita, kuten rakennettiin rautateitä ja voimalaitoksia. Järjestelmä oli osa kommunistisen puolueen organisoimaa valtioterrorismia, jossa vallitsevaan yhteiskuntajärjestelmään sopeutumattomia henkilöitä kriminalisoitiin. Pakkotyö oli myös osa Neuvostoliiton harjoittamaa valtiokapitalismia, jossa työstä aiheutuva kustannus pyrittiin laskemaan mahdollisimman alas ja sitä kautta saavutta mahdollisimman suuri hyöty kansantaloudelle. Tyypillisenä esimerkkinä voidaan mainita Vienanmeren–Itämeren kanava.Kremlin kellot, muistelmia vuosilta 1933–39. Arvo Tuominen 1956. Tammi. Stalinin kanavalla karjalassa s.38.

Orjuus

Orjuus on ihmisen pitämistä toisen ihmisen tai valtion omaisuutena pakkotyössä. Ennen orjiksi otettiin muun muassa sotavankeja, rikollisia, velkaantuneita ja muita siviilejä. Orjuus tässä muodossa oli laajalti yleistä aina 1800-luvulle saakka. Nykyaikainen orjuus on suhteellisen näkymätöntä, mutta hyvin laajalle levinnyttä niin teollisuus- kuin kehitysmaissa. Nykyään orjuus liittyy muun muassa seksityöhön, ihmiskauppaan ja laittomaan ilmaisen kotityön ja muun ilmaisen työn tekemiseen.

Palkkatyön muotoja

Epätyypilliset työsuhteet Pysyvästä ja kokoaikaisesta työsuhteesta poikkeavia työn muotoja kutsutaan virallisissa yhteyksissä epätyypillisiksi työsuhteiksi. Niin sanottujen epätyypillisten työsuhteiden muotoja ovat esimerkiksi osa-aikatyö, määräaikaistyö, kotona tehtävä työ ja työvoiman vuokraukseen perustuva työ.http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:ep%C3%A4tyypillinen_ty%C3%B6suhde

Vakinainen työ (Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde) Vakinainen työ tarkoittaa sitä, että työsuhteen loppumisesta ei ole erikseen sovittu, eli töitä on toistaiseksi.

Määräaikainen työ Määräaikainen työ on kyseessä silloin, kun työsopimuksessa lukee työn tarkka alkamis- ja loppumisaika. Määräaikaisuutta voidaan jatkaa, mutta työn "ketjuttamiselle" tällä tavalla on asetettu omat rajansa.

Lain mukaan työnantajalla pitää olla perusteltu syy miksi hän kutsuu työtä määräaikaiseksi. Jos työnantaja sopii määräaikaisen työsopimuksen ja ketjuttaa sen uudelleen määräaikaistyövoimalla, ja jos tälle toiminnalle ei löydy perusteita, voi työntekijä vaatia että työtä pidetään toistaiseksi voimassa olevana, eli vakinaisena työnä. Perusteltu syy on esimerkiksi se, ettei työtä ole työn kausiluonteisuuden takia tarjolla kuin silloin tällöin.https://www.xn--tysopimuslaki-jmb.fi/tietoa/kasitteita/maaraaikainen-tyosopimus/

Määräaikaisen työsopimuksen perusteella tehtävä työ sitoo molempia osapuolia, sekä työnantajaa että työntekijää ja sitä ei periaatteessa voi irtisanoa. Mikäli työntekijä ei saavu töihin, voi työnantaja viedä asian oikeuteen, mikä voi johtaa työntekijän vahingonkorvausvastuuseen.

Irtisanominen on tosin mahdollista, jos sen ehdoista on maininta työsopimuksessa tai jos työnantaja laiminlyö oleellisia velvoitteitaan. Yli viisi vuotta kestäneen määräaikaisen työn voi työntekijä tai työnantaja päättää itse koska haluaa, vaikkei työn päättämisen ehdoista olisi mitään mainintaa sopimuksessa.

Jos työntekijä irtisanoutuu tai työsopimus päätetään sopimalla, työttömyysturvaa on mahdollista saada vasta kolmen kuukauden karenssin jälkeen. Kuitenkin, jos työntekijällä on ollut oikeus purkaa työsopimuksensa, karenssia ei määrätä.http://www.hs.fi/tyoelama/a1379736983295

Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä esimerkiksi kokoaikaisen työntekijän sairausloman ajaksi vaikka sairausloman kestosta ei olisi tarkkaa tietoa.

Kokopäivätyö (kokoaikainen työ) Kokopäivätyössä työntekijän työaika kestää koko työpäivän, Suomessa yleensä enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.

Osa-aikatyö Osa-aikatyö on kokopäivätyön "pilkottu" versio, jossa yleensä päivittäinen tai viikoittainen työaika on lyhyempi kuin kokopäivätyössä; työtä on esimerkiksi 4 tuntia päivässä tai kolmena päivänä viikossa. Esimerkiksi myyjät tekevät tätä työtä usein. EVA:n vuonna 2013 tekemän tutkimuksen mukaan 26–46-vuotiaiden ikäluokasta 43 prosenttia olisi kaikista ikäluokista kaikkein halukkaimpia lyhentämään työaikaansa. Tulos saattaa johtua työuupumuksesta. Työterveyslaitoksen mukaan joka neljännellä työntekijällä on työuupumuksen oireita. OECD:n mukaan kolme neljäsosaa Suomen osa-aikatyöntekijöistä tekee sitä vapaaehtoisesti. Tutkimusten mukaan Alankomaissa, jota pidetään osa-aikatyön esimerkkimaana, asuvat teollisuusmaiden onnellisimmat lapset.Särkijärvi, Timo: Osa-aikatyö houkuttelee juuri ruuhkavuosina, Helsingin Sanomat 5.12.2014 Suomessa osa-aikatyötä voi tehdä menettämättä oikeuttaan työttömyyspäivärahaan tai ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan.Savolainen, Jaana: Uusi 300 euron suojaosa kannusti työttömiä töihin, Helsingin Sanomat 26.1.2015, s. A15

Vuonna 2018 noin 30 prosenttia osa-aikatyötä tekevistä teki sitä siksi, että kokoaikaista työtä ei löytynyt.

Keikkatyö Niin sanottu keikkatyö on yleensä osa-aikaista ja siten osa-aikatyön eräs muoto. Esimerkiksi muusikoiden esiintymiset ovat tyypillisiä keikkatöitä.http://www.muusikkojenliitto.fi/sopimukset-ja-tariffit/

Kesätyö

Kesätyö on opiskelijoiden ja koululaisten tärkein työssäkäyntimuoto. Joskus kesätyö on harjoittelua ammattiin valmistauduttaessa.

Etätyö

Etätyössä työntekijä ei tee työtä työpaikalla, vaan esimerkiksi kotona tai työnantajan järjestämässä työhuoneessa tyypillisesti tietokoneyhteyden varassa. Etätyötä saatetaan tehdä osa-aikaisesti, vaikkapa yhtenä päivänä viikossa, ja olla muulloin työpaikalla.

Hajautettu työ

Perinteisen etätyön lisäksi työtä tehdään 2000-luvulla työmatkoilla ja liikennevälineissä. Vuonna 2009 arvioitiin jo joka toisen suomalaisen tekevän työtä muuallakin kuin varsinaisella työpaikallaan. Kehittyneet tietoliikenneyhteydet mahdollistavat varsinkin asiantuntijatyön tekemisen paikasta riippumatta.

Freelance-työ