pienoiskuva|Itäbaanaa Herttoniemessä. Helsingin baanaverkko on Helsinkiin rakenteilla ja suunnitteilla oleva pyöräliikenteen edistämishanke, jonka tavoitteena on toteuttaa mahdollisimman suoria ja laadukkaita pyöräväyliä.
Verkon ensimmäinen osa, 1,3 kilometriä pitkä Baana, valmistui vuonna 2012 Helsingin keskustaan välille Länsilinkki–Kansalaistori. Helsingin yleiskaavaan merkitty baanaverkko koostuu 22 baanasta, joista jokainen on nimetty ja numeroitu. Kaavoitetun seudullisen baanaverkon pituus on 148 kilometriä. Vuonna 2025 baanaa oli rakennettu yhteensä 30 kilometriä ja vuosikymmenen loppuun mennessä on tavoitteena olla valmiina 75 kilometriä.
Baanaverkon laajentamisen taustalla on tammikuussa 2014 kaupunginhallituksen hyväksymä Helsingin pyöräliikenteen edistämisohjelma, jonka tavoitteena on kasvattaa pyöräilyn osuutta helsinkiläisten liikkumismuodoista. Kaupungin tavoitteena oli saada nostettua pyörällä tehtyjen matkojen osuus noin 10 prosentista 20 prosentiin vuoteen 2030 mennessä.
Baanat Yleiskaavaan merkityt linjaukset. Kursivoidut alueet sijaitsevat Helsingin ulkopuolella.
BaanaReittiValmistuminen Länsibaana Kivenlahti – Matinkylä – Keilaniemi – Koivusaari – Lauttasaari – Ruoholahti – Baana — päärautatieasema 2012 (Baana)2024 (Kaisantunneli) Itäbaana Päärautatieasema – Merihaka – Hanasaari – Kalasatama – Kulosaari – Herttoniemi – Roihupelto – Itäkeskus – Vartioharju – Östersundom 2021 (Kulosaaren puistotie)2023 (Suunnittelijankatu–Valurinkatu)2024 (Uusi Hakaniemensilta)2025 (Hakaniemenranta ja Tupasaarentie–Hiihtäjäntie) Pohjoisbaana Päärautatieasema – Pasilan asema – Käpylän asema – Oulunkylän asema – Pukinmäen asema – Malmin asema – Puistolan asema – Tikkurilan asema 2017 (Ratapihantie–Käpylän asema)2022 (Oulunkyläntie–Jokiniementie)2026 (Käpylän asema–Oulunkyläntie) Keskuspuistonbaana Töölönlahdenpuisto – Olympiastadion – keskuspuisto Munkkiniemenbaana Hietaniemen hautausmaa – Merikannontie – Paciuksenkatu – Munkkiniemi 2017 (Munkinpuisto)2018 (Paciuksenkatu) Tarvonbaana Munkkiniemi – Tarvo – Leppävaara Kuusisaarenbaana Lehtisaari – Kuusisaari – Munkkiniemi Pasilanbaana Meilahti – Pikku Huopalahti – keskuspuisto – Länsi-Pasila – Keski-Pasila – Itä-Pasila – Vallilanlaakso – Arabianranta 2022 (Pikku Huopalahden puisto)2023 (Vallilanlaakso)2024 (Tilkanvierto–Ratsastie) Vallilanbaana Keski-Pasila – Teollisuuskatu – Junatie – Kalasatama Arabianbaana Kalasatama – Hermanninranta – Arabianranta – Vanhakaupunki – Viikki 2023 (Katariina Saksilaisen katu) Metsälänbaana Keskuspuisto – Postipuisto – Käpylän asema Haaganbaana Huopalahdentie – Haagan liikenneympyrä – Huopalahden asema 2023 (Eliel Saarisen tie) Pitäjänmäenbaana Pasilan asema – Ilmalan asema – Huopalahden asema – Valimon asema – Pitäjänmäen asema – Leppävaaran asema 2019 (Veturitie)2023 (Huopalahden asema–risteyssilta) Myyrmäenbaana Huopalahden asema – Pohjois-Haagan asema – Kannelmäen asema – Malminkartanon asema – Myyrmäen asema Kannelmäenbaana Leppävaara – Konala – Kannelmäki – Paloheinä – Tuusulanväylä Lentoasemanbaana Käpylän asema – Pakila – Torpparinmäki – Tammisto. Jatko mahdollisesti Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Malminbaana Pakila – Pukinmäki – Malmi – Malmin lentokenttä – Kivikko – Myllypuro – Itäkeskus Viikinbaana Oulunkylän asema – Pihlajisto – Viikki – Roihupelto – Itäkeskus 2022 (Oulunkylän asema–Roihupelto) Jakomäenbaana Viikki – Latokartano – Kivikko – Jakomäki Saaristobaana Merihaka – Nihti – Korkeasaari – Kruunuvuorenranta – Koirasaarentie – Laajasalontie 2024 (Koirasaarentie)2025 (Merihaansilta)2026 (Finkensilta, Korkeasaari ja Kruunuvuorensilta) Laajasalonbaana Herttoniemen keskus – Linnanrakentajantie – Laajasalontie – Koirasaarentie 2023 (Laajasalontien bulevardin eteläosa) Vuosaarenbaana Itäväylä – Meripellontie – Vuotie – Vuosaaren keskus – Vuosaaren satama 2018 (Raittisilta)
Historia pienoiskuva|Rautatiekatujen väliseen kuiluun rakennettu Baana vuonna 2018. 2010-luku Vuonna 2009 puretun satamaradan tilalle Rautatiekatujen väliseen kuiluun avattiin vuonna 2012 Helsingin seudun ensimmäinen pyöräliikenteen laatukriteerit täyttävä baana. Kaksisuuntaisten pyöräteiden lisäksi baanalle rakennettiin leveä väylä jalankulkua varten, pyöräliikenteen määrää mittaava anturi näyttöineen ja oleskelupaikkoja. Vuonna 2020 Baanalla tehtiin miljoona pyörämatkaa. Ratakuilun Baana on osa Länsibaanaa.
2020-luku pienoiskuva|Raide-Jokeri, Viikinbaana ja Viikintie kesällä 2022. Syksyllä 2022 valmistui noin viisikilometrinen baana Oulunkylästä Viikkiin ja Roihupeltoon. Niin kutsutun Viikinbaanan vierellä kulkee pikaraitiotie Raide-Jokeri.
Baana pidentyi vuonna 2024, kun 220 metriä pitkä Kaisantunneli jatkoi suoraa jalankulun ja pyöräilyn yhteyttä päärautatieaseman ali Kaisaniemen puistoon ja yhdisti toisiinsa kantakaupungin itä- ja länsiosan. pienoiskuva|Pohjoisbaana pääradan varrella Pasilan ja Käpylän rautatieaseman välillä. Pasilan ja Käpylän rautatieaseman välille on valmistunut Pohjoisbaana. Sitä on tarkoitus pidentää yhdeksällä kilometrillä Vantaan rajalle asti, ja se on linjattu kulkemaan täysin pääradan itäpuolella. Suunnittelun ja toteutuksen asteella on myös Itäbaana eli pyöräliikenneyhteys Helsingin keskustasta itään Sipoon rajalle asti. Sen ensimmäisenä valmistuneet osuudet olivat pyörätie Gotlanninkadulla Itäkeskuksessa sekä Kulosaaren puistotie, joka on pyöräkatu. Syksyllä 2023 Itäbaanasta valmistui kilometrin mittainen osuus Suunnittelijankatu–Valurinkatu, ja osuus Tupasaarentie–Hiihtäjänkuja valmistui kesäkuussa 2025.
Itä–länsisuuntaisen Pasilanbaanan rakentaminen alkoi 2. lokakuuta 2023. Se johtaa Pikku Huopalahdesta Helsingin keskuspuiston läpi Pasilaan. Pasilanbaanan 800 metriä pitkä osuus Vallilanlaaksossa valmistui joulukuussa 2023.
Huhtikuussa 2026 avattiin pyöräilylle ja jalankululle Kruunuvuorensilta, joka on osa Saaristobaanaa. Alkujaan Saaristobaanan piti jatkua Saaristoratikan reittiä aina Vuosaareen asti, mutta siitä luovuttiin Vartiosaaren osayleiskaavan kaaduttua oikeudessa 2018. Pyöräily-yhteys ei ole mahdollinen, koska Vartiosaaren ja Ramsinniemen välille ei rakenneta siltaa.
Laatukriteerit Jotta pyöräväylä voidaan määrittää baanaksi, tulee sen täyttää Helsingin kaupungin määräämät laatukriteerit. Baanan kaksisuuntaiselle pyöräliikenteelle allokoitu tavoiteleveys on yhteensä 4 metriä ja pääreittien mitoitusnopeus 30 km/h. Kaksisuuntainen pyörätie on baanan lähtökohtainen ratkaisu, mutta liikenneympäristön vaatiessa osuuksia voidaan myös toteuttaa yksisuuntaisina pyöräteinä, pyöräkaistoina ja pyöräkatuina. Yhdistettyä jalkakäytävää ja pyörätietä käytetään vain poikkeustapauksissa, kuten Pitäjänmäenbaanalla Laajasuontien ylikulkusillan kohdalla ja Pohjoisbaanalla Taivaskallion puiston kohdalla.
Baanaverkon on tarkoitus ohjata pyöräilijä määränpäähän ilman eksymisen vaaraa, ja väylillä täytyy myös pystyä ohittamaan turvallisesti. Jyrkkien kaarteiden määrä ja nousumetrit pyritään pitämään vähäisinä. Baanojen rakentamisessa käytetään tunnusvärinä punaista asfalttia.
Suunnitteluprojektissa on tehty useita vaativia tunneli-, kallioleikkaus-, silta- ym. taitorakenneratkaisuja, sekä yhteensovitettu pyöräväylä pääradan liikenne- ja tilatarpeisiin.
Katso myös Helsingin ja Espoon kaupunkipyöräjärjestelmä Mariantunneli
Lähteet
Aiheesta muualla
*