Kirjallisuusvuosi 1918 käsittelee vuoden 1918 tärkeitä kirjallisuuden tapahtumia, uutisia ja julkistuksia.
Tapahtumia Suomen sisällissodan aikana alkuvuonna 1918 Suomessa palattiin ankaraan sensuuriin: punaiset lakkauttivat kaikki porvarilliset sanomalehdet hallitsemiltaan alueilta. Vastaavasti valkoisten hallitsemilla alueilla lakkautettiin sosialistiset lehdet. Sensuurista luovuttiin vähitellen sodan loputtua, ja sananvapaus kirjattiin vuoden 1919 hallitusmuodon kymmenenteen pykälään.Santeri Ivalo, Sensuurioloista Suomessa. Teoksessa Oma Maa, tietokirja Suomen kodeille, II osa. WSOY 1921. Ranskalainen runoilija Guillaume Apollinaire kuoli 9. marraskuuta espanjantautiin. Venäjän kielen oikeinkirjoitusta yksinkertaistettiin esimerkiksi poistamalla käytöstä neljä kirjainta.
Julkaisuja Bertolt Brecht – Baal (ensimmäisen näytelmän käsikirjoitus) Elsa Beskow – Tant Grön, tant Brun och tant Gredelin (suom. 1973) Edgar Rice Burroughs – Tarzan and the Jewels of Opar (suom. Tarzan ja Oparin aarteet, 1923) Alfred Döblin – Wadzeks Kampf mit der Dampfturbine Uuno Hirvonen – Gyldenbrookien kunnia (salapoliisiromaani) Maria Jotuni – Kultainen vasikka Arvi Järventaus – Uusi pirtti Ilmari Kianto – Hakkaa päälle! Sotarunoja valkoiselle armeijalle Ilmari Kianto – Suomi suureksi, Viena vapaaksi: sotakesän näkemyksiä Ilmari Kianto – Vielä niitä honkia humisee Joel Lehtonen – Kuolleet omenapuut Eino Leino – Vapauden kirja Eino Leino – Ahven ja kultakalat. Tarina syvyyksistä Eino Leino – Helsingin valloitus. Muistelmia ja vaikutelmia Eino Leino – Vöyrin sotakoulu. Haastatteluja ja historiikkia Artturi Leinonen – Ilkan ja Putun pojat Lu Xun – Kuángrén Rìjì Martti Pihkala – Minkälainen Suomi meidän on luotava? Oswald Spengler – Der Untergang des Abendlandes (alkuosa, II osa 1922, suom. Länsimaiden perikato 1961) Edith Södergran – Septemberlyran : Dikter (suom. Syyskuun lyyra) Jun’ichirō Tanizaki – Gold and Silver (金と銀)
Palkintoja Nobelin kirjallisuuspalkinto ei jaettu Pulitzerin kirjallisuuspalkinto Ernest Poole
Lähteet
1918