Night on Earth on vuonna 1991 ensi-iltansa saanut komediaelokuva, jonka on käsikirjoittanut ja ohjannut Jim Jarmusch. Se kertoo viisi erilaista tarinaa taksikuskeista ja heidän matkustajistaan Los Angelesissa, New Yorkissa, Pariisissa, Roomassa ja Helsingissä.

Jim Jarmuschin episodielokuva seuraa erilaisia taksimatkoja öisissä suurkaupungeissa. Jokainen episodi esitetään sen kaupungin kielellä, johon se sijoittuu. Tarinat eivät liity toisiinsa juonellisesti. Niitä yhdistää vain se, että ne kaikki tapahtuvat taksissa ja taustalla soi Tom Waitsin musiikki.

Viidessä episodissa tapahtuu ajallinen kehitys, kun elokuva alkaa Los Angelesin iltahämärästä ja päättyy Helsingin aamunkoittoon.

Yhdysvaltalaisen elokuvakriitikon Roger Ebertin mukaan New Yorkissa kuvatut kohtaukset ovat elokuvan hauskimmat, kun taas Helsingissä kuvatut kohtaukset ovat elokuvan surullisimmat. Ebertin mielestä ne ovat melkein sietämättömän surullisia: kuljettaja (Matti Pellonpää) kuulee yhdeltä matkustajaltaan, miten huono päivä tällä on ollut, ja vastaa kertomalla vielä surullisemman tarinan.

Elokuvan päähenkilöillä on erilaisia ongelmia, mutta tarinoissa ei ratkaista niitä. Kriitikoiden mukaan elokuva herättää katsojissa useita kysymyksiä, joihinka ei välttämättä saada vastauksia.

Elokuvan Pariisi-episodissa nähdään ranskalainen näyttelijä Béatrice Dalle, joka sai roolistaan erityistä mediahuomiota. Hän esittää elokuvassa sokeaa punkkaria. Night on Earth -DVD-julkaisun kommenttiraidalla kerrotaan, että Dalle ei käyttänyt valkoisia piilolinssejä sokeuden vaikutelman luomiseksi vaan piti kuvauksissa silmiään poikkeuksellisesti käännettyinä ylöspäin koko suorituksensa ajan luodakseen vaikutelman sokeasta naisesta.

Rooleissa Los Angeles

New York

Pariisi

Rooma

Helsinki

Vastaanotto Helsingin Sanomien Helena Yläsen mielestä Night On Earth on kuin pieni aikuisten satukirja: ”Se on hyvin yksinkertaista ja eleetöntä elokuvaa ja kiltti kuin joulukertomus. Tavallisessa ihmisessä asuva yksilöllisyys ja asenteisiinsa lukkiutuneen ihmisen mahdollisuus asettua toisen tilanteeseen ja löytää hyvyyttä itsestään ovat kertomusten ytimenä.” Yläsestä jokainen juttu on oma pieni novellinsa, tai oikeastaan vain kasku: ”Tilanne on aina sama. Taksikuski ja hänen asiakkaansa kulkevat lyhyen hetken yhteistä matkaa. Kussakin jutussa on yksi käänne ja jonkinlainen opetus tai herkkä hetki.”

Suomen Kuvalehdessä Ywe Jalander kirjoitti Jarmuschin asettaneen itsensä vaikean tehtävän eteen lähtiessään toteuttamaan pelkistä taksimatkoista koostuvaa elokuvaa: ”Filmatun teatterin vaara on lähellä. Lisäksi Night on Earth on episodielokuva, ja niitä katsellessahan mielenkiinto helposti herpaantuu. Jarmuschin teos on kuitenkin sekä elävä että elokuvallinen, ja draamallinen jännite säilyy hyvin loppuun saakka.”

Pariisissa ilmestyvän Le Nouvel Observateurin kriitikko kiinnitti huomiota siihen, miten elokuvan Helsinkiin sijoittuva episodi poikkeaa muista: ”Katsojalle on kylmäävää seurata neljää pohjoiseen taksiin sulloutunutta ihmistä. Niin säälimättömiä, epätoivoisia ja väkivaltaisia, että väristykset käyvät selkäpiissä...”

Elokuvahistorioitsija Peter von Baghin mukaan Night on Earth elokuvan Helsinki episodissa ohjaaja Jarmusch ”näyttää meille asioita, joita yksikään suomalainen elokuva ei ole koskaan tullut ajatelleeksi, ja silti hän oudon intuitiivisesti tavoittaa suomalaisen elokuvan syvimmän olemuksen.”

The Times pani vuonna 2005 kolme lontoolaista taksinkuljettajaa katsomaan elokuvan tuoreen DVD-julkaisun ja antamaan arvionsa. Heistä tarinat ovat hieman pitkäveteisiä mutta varsin todenmukaisia.

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Vuoden 1991 yhdysvaltalaiset elokuvat Luokka:Yhdysvaltalaiset komediaelokuvat Luokka:Jim Jarmuschin ohjaamat elokuvat