thumb|Neutrofiili (keltainen) ympäröimässä pernaruttobakteereja (oranssi). Kuva otettu elektronimikroskoopilla. Neutrofiili ( tai polymorphonuclear neutrophil) on runsain valkosolujen tyyppi. Kaikista veren valkosoluista 40–75 % on neutrofiilejä. Se kuuluu jyvässoluihin eli granulosyytteihin yhdessä eosinofiilien ja basofiilien kanssa. Sillä on kyky solusyöntiin eli fagosytoosiin kuten makrofageillakin.
Rakenne Neutrofiilin halkaisija on yleensä 9-14 μm. Kypsän neutrofiilin tuma on jakautunut 2-4 lohkoon, joiden muoto ja lukumäärä voivat muuttua.
Toiminta Neutrofiileillä on keskeinen rooli elimistön akuutissa tulehdusvasteessa taudinaiheuttajia, kudosvauriota tai vierasesineitä vastaan. Neutrofiilit pääsevät verenkierrosta tulehtuneeseen kudokseen seuraavien vaiheiden kautta:
Tulehduksen yhteydessä verisuonten sisäkalvo (endoteeli) aktivoituu siten, että neutrofiilit voivat kiinnittyä siihen. Neutrofiilit läpäisevät verisuonen seinämän. Neutrofiilit vaeltavat kudoksessa tulehdusta kohti kemiallisten merkkiaineiden johdattamana. Tästä käytetään nimitystä kemotaksia (engl. chemotaxis).
Akuutisti tulehtuneessa kudoksessa neutrofiilit ovat yleensä runsain valkosolutyyppi ensimmäisten 6-24 tunnin aikana. Tämän jälkeen runsaimpia ovat monosyytit, jotka muuntuvat kudoksessa makrofageiksi. Kudoksissa neutrofiilien elinikä on lyhyt: ne ajautuvat apoptoosiin ja häviävät 24-48 tunnin kuluessa. Kuolleiden neutrofiilien ja bakteerien jäänteet muodostavat kertyessään märkäeritettä.
Neutrofiilin on ensin tunnistettava kohde (esimerkiksi bakteeri), jonka se tuhoaa solusyönnillä (fagosytoosi). Tätä helpottaa opsonisaatio (vasta-aineiden tai komplementin tarttuminen elimistölle vieraaseen materiaaliin), mutta joitain kohteita se tunnistaa ilmankin. Seuraavaksi neutrofiili ympäröi kohteen valejaloillaan (engl. pseudopod), jotka yhtyvät niin että kohde jää neutrofiilin sisälle fagosomiksi (engl. phagosome) kutsuttuun rakkulaan. Fagosomiin yhtyy hajottavia entsyymejä sisältäviä rakkuloita, jolloin puhutaan fagolysosomista (engl. phagolysosome). Lopulta hajotettu materiaali joko jää soluun tai poistetaan (eksosytoosi).
Neutrofiilien erittämä välittäjäaine interleukiini 1 lisää prostaglandiinien tuotantoa ja nostaa kuumetta.
Katso myös Dendriittisolu Vastustuskyky
Lähteet 1.7.2014 Viitattu 2.1.2018 Viitattu 2.1.2018
Viitteet
Luokka:Verisolut