Anneli Sarhimaa (s. 1962 Lappeenranta) on suomalainen kielitieteilijä, joka on tutkinut vähemmistökieliä ja kielipolitiikkaa, erityisesti karjalan kieltä. Vuodesta 2002 hän on työskennellyt Pohjois-Euroopan ja Baltian kielten professorina Mainzin yliopistossa Saksassa.
Elämä ja ura Anneli Sarhimaan isä on päätoimittaja Lauri Sarhimaa.
Anneli Sarhimaa opiskeli Joensuun yliopistossa venäjää ja kiinnostui tässä yhteydessä karjalan kielestä. Hänen pro gradu -työnsä käsitteli venäjän vaikutusta karjalan ja vepsän kielen lauseoppiin. Tämä tutkimusaihe laajeni myös omaan kenttätyöaineistoon perustuvaksi väitöskirjaksi kontaktiperäisestä muutoksesta ja koodinvaihdosta Venäjän karjalaisten kielessä. Väitöskirjaansa Sarhimaa puolusti Helsingin yliopistossa vuonna 1999, minkä jälkeen hän sai vuonna 2002 Helsingin yliopistosta itämerensuomalaisten kielten dosentuurin.
Sarhimaa on työskennellyt Suomessa, Venäjällä, Alankomaissa ja Saksassa. Mainzin yliopistossa hän johti vuosina 2010–2013 kansainvälistä, monitieteistä EU:n rahoittamaa tutkimusprojektia ELDIA (European Language Diversity for All), jossa kartoitettiin kahdentoista suomalais-ugrilaisen kielivähemmistön tilannetta Euroopan eri maissa ja kehitettiin vähemmistökielen elinvoimaisuutta mittaava barometri EuLaViBar. ELDIA-projektin jälkeen hän on vaikuttanut Euroopan kielten tasa-arvoisuusverkoston (European Language Equality Network, ELEN) piirissä toimien vuoden 2013 jälkeen joitakin vuosia sen yhtenä varapuheenjohtajana.
Vuodesta 2019 lähtien Sarhimaa on tutkinut Suomen vienankarjalaisia, 1880-luvulta lähtien Suomeen asettuneista kauppiaista 1900-luvun mittaan saapuneisiin pakolaisiin, ja heidän kielellistä ja kulttuurista integroitumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Laajemmin hän on tutkinut identiteetin rakentumista kielellisin keinoin erityisesti vähemmistö- ja monikielisyyskonteksteissa.
Tunnustuksia Vuonna 2020 Anneli Sarhimaalle myönnettiin Alfred Kordelinin palkinto hänen työstään Pohjois-Euroopan vähemmistökielten, erityisesti karjalan kielen tutkimuksen edistämiseksi sekä vähemmistökieliä koskevan julkisen keskustelun kehittämiseksi ja avartamiseksi.
Teoksia Syntactic transfer, contact-induced change, and the evolution of bilingual mixed codes: Focus on Karelian-Russian language alternation. Studia Fennica Linguistica 9. Helsinki, 1999. (yhdessä Johanna Laakson, Sia Spiliopoulou Åkermarkin ja Reetta Toivasen kanssa): Towards Openly Multilingual Policies and Practices: Assessing Minority Language Maintenance Across Europe. Multilingual Matters, 2016. Vaietut ja vaiennetut – Karjalankieliset karjalaiset Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2017,
Lähteet
Luokka:Suomalaiset kielitieteilijät Luokka: Suomalaiset tietokirjailijat Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Elävät henkilöt Luokka:Vuonna 1962 syntyneet Luokka:Saksansuomalaiset