Vilhelm II (25. helmikuuta 1848 Stuttgart – 2. lokakuuta 1921 Bebenhausen) oli viimeinen Württembergin kuningas vuosina 1891–1918.Nordisk familjebok, täydennysosa (1926), s. 1238 Runeberg.org. Viitattu 8.1.2018. Württemberg kuului tuolloin Saksan keisarikuntaan.
Suku ja koulutus Vilhelm II:n vanhemmat olivat Württembergin prinssi Fredrik ja prinsessa Katariina, jotka olivat keskenään serkkuja.
Vilhelm liittyi vapaaehtoisena Preussin armeijaan ja osallistui vuosien 1870–1871 Ranskan–Saksan sotaan esikuntaupseerina Preussin kuninkaan päämajassa. Sen jälkeen hän palveli Württembergin armeijassa, jossa sai kenraalimajurin arvon. Vilhelm oli isänsä kautta enonsa, kuningas Kaarle I:n lähin perillinen, ja toimi useasti tämän sijaishallitsijana kunnes peri kruunun Kaarlen kuoltua 6. lokakuuta 1891.
Kuningas Valtaistuimelle noustuaan Vilhelm vietti myös aikaa metsästäen sekä hevosia kasvattaen. Lisäksi hänellä oli kaksi koiraa Ali ja Rubi, joiden kanssa kävelyllä käymisestä hän nautti suuresti.
Kruununprinssinä Vilhelm II:n hallitsijakaudella oli hänen pikkuserkun serkkunsa, herttua Albrecht, josta Vilhelmin kuoltua vuonna 1921 tuli Württembergin suvun päämies.
Avioliitto ja lapset Vilhelm II:n ensimmäinen puoliso oli vuonna 1882 kuollut Waldeckin prinsessa Maria ja toinen puoliso vuodesta 1886 Schaumburg-Lippen prinsessa Charlotta.
Hänellä oli ensimmäisestä liitostaan yksi aikuiseksi elänyt tytär. Poika Ulrich kuoli alle vuoden ikäisenä. Maria kuoli synnytyksen yhteydessä vuonna 1882, mikä masensi Vilhelmiä. Hän kuitenkin halusi saada pojan ja meni uusiin naimisiin, mutta tämä liitto jäi lapsettomaksi.
Vallasta luopuminen ja viimeiset vuodet Saksan vallankumouksen alettua vallankumoukselliset tekivät rynnäkön kuninkaalliseen palatsiin 9. marraskuuta 1918. Vilhelm puolisoineen pakeni aluksi Bebenhauseniin, jossa hän luopui kruunusta pari päivää myöhemmin. Ennen kuin hän virallisesti luopui vallasta, hänen onnistui neuvotella väliaikaishallituksen kanssa eläkkeestään, minkä lisäksi hän sai jäädä perheineen asumaan Bebenhausenin linnaan.
Kunnianosoituksia
Saksalaiset
55x55px Württembergin kruunun ritarikunnan suurristi (Württemberg, 1862) 55x55px Fredrikin ritarikunnan suurristi (Württemberg) 55x55px Württembergin sotilasansioritarikunnan komentaja (Württemberg, 1886) 55x55px Mustan kotkan ritarikunta ketjulla (Preussi, 1872) 55x55px Hohenzollernin perheen ritarikunnan suurkomentaja (Preussi, 1879) 55x55px Pyhän Johanneksen ritarikunta (Preussi, 1885) 55x55px Pour le Mérite (Preussi) 55x55px Rautaristi 2. luokassa (Preussi) 55x55px Albrekt Karhun ritarikunnan suurristi (Anhalt, 1889) 55x55px Uskollisuuden ritarikunnan ritari (Baden, 1876) 55x55px Pyhän Hubertin ritarikunnan ritari (Baijeri) 55x55px Vendien kruunun ritarikunta kultakruunulla (Mecklenburg) 55x55px Nassaun perheen kultaisen leijonan ritarikunnan ritari (Nassau) 55x55px Pietari Fredrik Ludvigin ritarikunta kultakruunulla (Oldenburg, 1877) 55x55px Saksilais-ernstiläisen suvun ritarikunnan suurristi (Saksin herttuakunnat, 1874) 55x55px Henrik II Pyhän sotilasritarikunnan suurristi (Saksi)
Lähde:
Ulkomaalaiset
55x55px Pyhän Tapanin ritarikunnan suurristi (Itävalta-Unkari, 1886) 55x55px Pyhimmän ilmoituksen ylin ritarikunnan ritari (Italia, 1893) 55x55px Krysanteemiritarikunnan suurristi (Japani, 1896) 55x55px Alankomaiden leijonan ritarikunnan suurristi (Alankomaat) 55x55px Pyhän Andreaksen ritarikunnan ritari (Venäjä) 55x55px Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikunnan ritari (Venäjä) 55x55px Valkoisen kotkan ritarikunnan ritari (Venäjä) 55x55px Pyhän Annan ritarikunnan 1. luokka (Venäjä) 55x55px Pyhän Stanislauksen ritarikunnan 1. luokka (Venäjä) 55x55px Pyhän Yrjön ritarikunnan 4. luokka (Venäjä) 55x55px Kultaisen taljan ritarikunnan ritari (Espanja, 1892) 55x55px Serafiimiritarikunnan ritari (Ruotsi, 1913) 55x55px Sukkanauharitarikunnan ritari (Yhdistynyt kuningaskunta, 1904)
Lähde:
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Württembergin kuninkaat Luokka:Saksalaiset kenraalit Luokka:Vuonna 1848 syntyneet Luokka:Vuonna 1921 kuolleet