Kunnan-Antti eli saamelaisittain Ingan-Antin Antti eli virallisesti Antti Aikio, myöhemmin Avaskari, pitäjäneuvos, (8. elokuuta 1896 Inari — 19. syyskuuta 1967 Helsinki), oli inarilainen saamelainen kunnallisvaikuttaja.Kaukovalta 2015: 38.
Erään samannimisen henkilön rötöstelyjen vuoksi hän muutti sukunimekseen Avaskari, jotta toisen rikokset eivät olisi tulleet yhdistetyksi häneen.Lehtola 2012: 203.
Sukutausta Kunnan-Antin isovanhemmat isän puolelta olivat kalastajasaamelainen, metsästäjä Antti Mikkelinpoika Aikio (1847–1877) ja Inka (Leski-Matin) Aikio, myöh. Sarre, o.s. Valle (1855–1937), joka samoin oli kalastajasaamelainen.Kaukovalta 2015: 22. Termi kalastajasaamelainen viittaa inarinsaamelaisiin.
Kunnan-Antin isä oli talokas, kalastaja ja poronhoitaja Antti Antinpoika (Ingan Antti) Aikio (1874–1949), joka oli kotoisin Paatsjoen Ulkuniemestä. Nuorena miehenä hän lähti töihin Norjan Pykeijaan, missä hän tapasi tulevan vaimonsa, Aili Andreaksentytär Palton (1873–1952), joka oli kotoisin Väylän Palttoniemestä. Kun Aili tuli raskaaksi, he menivät naimisiin vuonna 1896 ja asettuivat asumaan Ailin kotitaloon Palttoniemeen, josta he ostivat itselleen puolet. Antti Antinpoika Aikio toimi monissa kunnallisissa luottamustehtävissä.Kaukovalta 2015: 22, 27–28. Antti on osallistunut inarinsaamelaisten edustajana saamelaiskonferensseihin Jokkmokkissa 1953, Karasjoella 1956, Inarissa 1959 ja Tanassa 1965. Rauna Kaukovalta 2015 s. 39.
Toiminta kunnan palveluksessa Inarin kunnan esimies Matti Lehtola piti Kunnan-Anttia nuorena lahjakkaana ihmisenä, ja tästä syystä tämä koulutti hänestä itselleen seuraajan.Lehtola 2012: 44–45.
Hänet valittiinkin kunnan esimieheksi vuonna 1919, ja hän toimi tässä tehtävässä vuoteen 1938 saakka. Tänä aikana hän kävi kirjurin kurssin Helsingissä vuonna 1924 sekä myöhemmin muita kunnallisalan kursseja.
Vuonna 1938 hänet kutsuttiin johtajaksi Pohjoismaiden Yhdyspankin uuteen konttoriin Ivaloon. Hän kuitenkin jatkoi kunnallislautakunnan puheenjohtajana vuoden 1951 loppuun ja tämänkin jälkeen kunnallisissa luottamustehtävissä: kunnallisvaltuuston puheenjohtajana 1954–1956 ja jäsenenä 1961–1964, sekä kunnallishallituksen puheenjohtajana 1954–1956 ja jäsenenä 1959–1964. Hänellä oli myös eri lautakuntien jäsenyyksiä vuosina 1946–1967.
Hän oli myös kunnan edustajana Maalaiskuntien Liitossa, eri kuntainliitoissa ja Lapin Maakuntaliitossa. Hän pyrki myös useita kertoja kansanedustajaksi ja presidentin valitsijamieheksi, mutta ei tullut valituksi.Kaukovalta 2015: 38–39.
Koulutusasioissa sodan jälkeen Kunnan-Antti oli sitä mieltä, että valtion piti vastata koulujen ylläpidosta myös saamelaisalueella. Veli-Pekka Lehtolan (2012) mukaan hän näyttäisi olleen samalla kannalla kuin Inarin kirkkoherra Aho, joka oli ilmoittanut Lapin sivistysseuralle, etteivät häntä kiinnostaneet lainkaan lappalaisten “oma-koulu-hankkeet”.Lehtola 2012: 412.
Perhe ja lapset Kunnan-Antti oli naimisissa Anna Katri Pekantytär Aikion (1900–1941) kanssa vuodesta 1922 lähtien, mutta he erosivat vuonna 1934. Toisen avioliiton hän solmi v. 1936 Elsa Maria Aikion (1907–1995) kanssa.Kaukovalta 2015: 39–40. Toinen avioliitto oli lapseton, mutta ensimmäisestä avioliitosta oli Kunnan-Antilla seuraavat lapset:Kaukovalta 2015: 40, 59. Tellervo Aikio (myöh. Pietilä), s. 1922. Aili Aikio (myöh. Soininen), s. 1923. Eero Aikio (myöh. Avaskari, 1927–2009), pankin kamreeri. Rauna Aikio (myöh. Avaskari, myöh. Kaukovalta), s. 1928. Kunnan-Antin puolisot olivat saamelaisia.
Aikion sukukirjan laatija Rauna Kaukovalta on Kunnan-Antin tytär. Inarilainen kunnallispoliitikko Anu Avaskari (s. 1956, Tornio) on Eero Avaskarin lapsi ja Kunnan-Antin pojantytär.Kaukovalta 2015: 59.
Lähteet Rauna Kaukovalta: Sukukirja Inarin Aikioista. Waasa Graphics, Vaasa, 2015. . Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiset suomalaiset – Kohtaamisia 1896–1953. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 2012. . Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1351/Tiede. .
Viitteet
Luokka:Saamelaiset henkilöt Luokka:Inarin kunnanvaltuutetut Luokka:Vuonna 1896 syntyneet Luokka:Vuonna 1967 kuolleet