Astrid Sofia Lovisa Thyra Bernadotte (17. marraskuuta 1905 Tukholma – 29. elokuuta 1935 Küssnacht am Rigi, Schwyzin kantoni, Sveitsi) oli Ruotsin prinsessa, josta Leopold III:n puolisona tuli Brabantin herttuatar ja Belgian kuningatar.

Suku, nuoruus ja koulutus

Prinsessa Astridin vanhemmat olivat Ruotsin prinssi Carl ja Tanskan prinsessa Ingeborg, hän oli heidän kolmesta tyttärestään nuorin. Hänen vanhempi sisarensa oli Norjan kruununprinsessa Märtha. Hänen isoisänsä oli kuningas Oskar II ja äidinisänsä kuningas Fredrik VIII.

Astrid varttui sisartensa ja nuoremman veljensä Carlin kanssa Djurgårdenissa niin kutsutussa Byströms villassa (nykyinen Espanjan suurlähetystö), joka tunnettiin myöhemmin myös prinssi Carlin palatsina. Perhe asui siellä vuoteen 1923 saakka, jolloin he joutuivat luopumaan talosta taloudellisista syistä. Kesänsä perhe vietti Bråvikenin pohjoisrannalla sijaitsevassa Villa Fridhemin kartanossa Kolmårdenissa, Itä-Götanmaalla.

Kasvuvuosinaan Astrid opiskeli muun muassa ranskaa, pianonsoittoa ja balettia. Konfirmaationsa jälkeen vuonna 1923 hän osallistui käytännönläheisille kursseille, joihin kuului muun muassa ompelukurssi. Vuoden 1925 vaihteessa Astrid aloitti nelikuukautisen lastenhoitokurssin.

Maaliskuussa 1926 Belgian kuningatar Elisabeth vieraili Tukholmassa incognito poikansa, kruununprinssi Leopoldin seurassa. Vieraillessaan Elisabethin ystävättären prinsessa Ingeborgin eli Astridin äidin luona Astrid tapasi Leopoldin ensimmäistä kertaa. He tapasivat uudelleen Pariisissa järjestetyissä ristiäisissä, ja Belgian kuningas Albert kutsui prinsessa Ingeborgin sekä tämän tyttäret Märthan ja Astridin viettämään muutamia päiviä yhdessä kuninkaallisista kesäasunnoista. Samana kesänä Leopold kutsuttiin jälleen Ruotsiin viettämään muutamia viikkoja Villa Fridhemissä. Hän oleskeli Ruotsissa incognito ja hänet esiteltiin opintomatkalla olevana belgialaisena luutnanttina. Salaisuus kuitenkin paljastui lopulta, ja kävi ilmi, että Belgian kruununprinssi Leopoldin ja prinsessa Astridin välille oli syntynyt romanssi. Pariskunnan kihlaus julkistettiin 21. syyskuuta 1926. pienoiskuva|Belgian kruununprinssi Leopold (III) ja Ruotsin prinsessa Astrid hääpäivänään. Kuva on otettu heti Tukholman kuninkaanlinnan valtiosalissa toimitetun siviilivihkimisen jälkeen 4. marraskuuta 1926. Vihkijänä toimi Tukholman pormestari Carl Lindhagen.

Avioliitto ja lapset Hän avioitui Belgian kruununprinssi Leopoldin kanssa marraskuussa 1926. Ensin suoritettiin siviilivihkiminen 4. marraskuuta Tukholman kuninkaanlinnan valtiosalissa. Sitä seurasivat katoliset kirkkohäät 10. marraskuuta Brysselin Pyhän Mikaelin ja Pyhän Gudulan katedraalissa. Avioliitosta syntyi kolme lasta: Joséphine-Charlotte (1927–2005), Belgian prinsessa, Luxemburgin suurherttuatar mentyään vuonna 1953 naimisiin prinssi Jeanin (myöhemmin Luxemburgin suurherttua) kanssa. Baudouin (1930–1993), Belgian kruununprinssi ja kuningas isänsä jälkeen. Albert (s. 1934), Belgian ja Liègen prinssi, kuningas Albert II veljensä jälkeen.

Brabantin herttuatar Kruununprinssipari asettui häiden jälkeen asumaan Brysselin kuninkaallisen palatsin siipirakennukseen. Heidän käytössään olivat myös huvila merenrantakohteessa Le Zoutessa, maaseutuasuntona Ciergnonin linna Namurin provinssissa sekä kesähuvila Oostendessa. Joulun 1926 jälkeen pari teki laajoja matkoja eri puolille Belgiaa, jotta Astrid ja belgialaiset voisivat tutustua toisiinsa paremmin. Joulukuussa 1928 kruununprinssipari matkusti laivalla Ceylonille, Singaporeen sekä Alankomaiden Itä-Intiaan Jaavalle ja Uuteen-Guineaan. He palasivat laivalla Belgiaan vasta toukokuussa 1929. Vuonna 1929 he muuttivat Stuyvenbergin linnaan Laekeniin. Vuonna 1932 pari vieraili kolmen kuukauden ajan Belgian Kongossa. pienoiskuva|Kuningatar Astrid nuorimman lapsensa, Liegèn prinssi Albertin kanssa loppuvuodesta 1934. Herttuatar Astrid vieraili joka kesä kotimaassaan Villa Fridhemmetin kartanossa lastensa kanssa.

Belgian kuningatar Kuningas Albert I kuoli tapaturmaisesti vuonna 1934 kiipeilyonnettomuudessa, ja Leopoldista ja Astridista tuli Belgian uusi kuningaspari ja he muuttivat Laekenin kuninkaalliseen linnaan.

Kuningattarena Astrid otti hoitaakseen lisää seremoniallisia tehtäviä. Hän teki aloitteen Comité National des Secours -järjestön perustamisesta; järjestö järjesti varainkeruukampanjan köyhien ja hädänalaisten auttamiseksi. Astrid lahjoitti henkilökohtaisesti puoli miljoonaa frangia, ja järjestö keräsi yhteensä 10 miljoonaa frangia.

Pariskunta oli 29. elokuuta 1935 Sveitsissä retkellä Alpeilla. Lähdettyään huvilaltaan he suuntasivat kohti Vierwaldstätterjärven rannalla sijaitsevaa Küssnachtia. Kuningas ajoi avoautoa kapealla maantiellä Küssnacht am Rigissä lähellä Luzernia. Astrid istui hänen vierellään kartta sylissään. Kuningas vilkaisi hetkeksi karttaa, jolloin auto luisui, suistui tieltä ja törmäsi suoraan puuhun. Astrid sinkoutui ulos autosta tuulilasin lävitse puuta päin ja kuoli välittömästi 29-vuotiaana.Belgian Queen Killedpienoiskuva|Kuningatar Astridin, kuningas Leopold III:n sekä tämän toisen puoliso Réthyn prinsessa Lilianin hauta.Hautajaistilaisuus pidettiin 3. syyskuuta Brysselin Pyhän Mikaelin ja Pyhän Gudulan katedraalissa. Seremonian jälkeen suoritettiin hautaus Laekenin Neitsyt Marian kirkon kuninkaalliseen kryptaan Laekeniin, Brysseliin. pienoiskuva|Kuningatar Astridin muistokappeli Küssnacht am Rigi, Sveitsi. pienoiskuva|Kuningatar Astridin patsas, hänen mukaansa nimetyssä Astridpark-puistossa, Kortrijk (Länsi-Flanderi, Belgia). pienoiskuva|Kuningatar Astridin pronssinen rintakuva, Parc de Wisterzée puistossa, Court-Saint-Étienne, Brabant; kuvanveistäjä Victor Rousseau 1938; kopio 2017.

Perintö Asteroidi 1128 Astrid on nimetty hänen kunniakseen. Küssnachtiin on rakennettu kappeli Astridin muistoksi.

Kuvagalleria

Lähteet

Aiheesta muualla

Kuinka se tapahtui? Kuningatar Astridin kuolonajon yksityiskohtia, Suomen Kuvalehti, 14.09.1935, nro 37, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Legendan hohdetta Küssnachtin yllä, Kuva, 30.08.1939, nro 18, s. 24, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Luokka:Ruotsin prinsessat Luokka:Belgian kuninkaalliset Luokka:Liikenneonnettomuudessa kuolleet Luokka:Vuonna 1905 syntyneet Luokka:Vuonna 1935 kuolleet