Nikolai Nikolajevitš Mihailov (, 23. joulukuuta 1905 Moskova – 5. maaliskuuta 1982 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailija.
Mihailov valmistui Moskovan teollisuus- ja talousinstituutista vuonna 1930. Hän matkusteli paljon eri puolilla Neuvostoliittoa sekä ulkomailla. Kirjailijan ensimmäinen kertomus ilmestyi vuonna 1927. Hänen pääteemansa oli Neuvostoliiton talousmaantieteen muutosten tieteellis-taiteellinen, tyyliltään yksinkertainen ja romanttinen kuvaus. Kotimaamme kartan ääressä (Nad kartoi rodiny, 1947) sai Stalin-palkinnon vuonna 1948 ja Moja Rossija (”Minun Venäjäni” 1964–1966) Venäjän SFNT:n valtionpalkinnon vuonna 1968.
Suomennettuja teoksia Venäläisen hengen saavutukset. Suom. Oleg Korimo. Helsinki: Kansankulttuuri, 1946. Kotimaamme kartan ääressä. Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1950. Neuvostoliitto tänään ja huomenna. Suom. Airi Virtanen. Helsinki: Kansankulttuuri, 1953. Neuvostoliiton kuusitoista tasavaltaa. Suom. Tuure Lehén. Helsinki: Kansankulttuuri, 1954. Neuvostoliiton uusi maantiede. Suom. Olli Laine. Helsinki: Kansankulttuuri, 1960. Siperia: Suurten mahdollisuuksien maa. Suom. Matti Pykälä. Helsinki: Tammi, 1967. Neuvostoliiton panoraama. Suom. Viola Zakrevskaja ja Antti Juntunen. Moskova: Progress, 1985.
Lähteet
Luokka:Neuvostoliittolaiset kirjailijat Luokka:Venäläiset kirjailijat Luokka:Vuonna 1905 syntyneet Luokka:Vuonna 1982 kuolleet