Alastaro on entinen Suomen kunta, joka nykyään on osa Loimaata ja sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Alastaron kunta liittyi yhdessä Mellilän kanssa Loimaan kaupunkiin vuoden 2009 alusta. Kunnan pinta-ala oli 258 neliökilometriä ja asukasluku noin 3 000.
Ennen kuntaliitosta Alastaron naapurikuntia olivat Huittinen, Loimaa, Oripää, Punkalaidun, Säkylä, Vampula ja Yläne. Vuoteen 1976 naapurikuntiin kuului myös Metsämaa. Alastaroon kuului myös muusta kunnan alueesta erillään ollut Orisuon alue.
Kunnan nimi Alastaro mainitaan jo 1400-luvulla yhden Loimaan neljänneskunnan nimenä. Jouko Vahtola on todennut, että nimen jälkiosa "taro" esiintyy erityisesti läntisessä Suomessa monissa vanhoissa paikannimissä, jotka ovat usein peräisin jo rautakaudella syntyneistä asutuksista. Sana "taro" tarkoittaa ’asutettua seutua, viljelysmaata, rintamaata tai kylää’ (Lönnrot) ja sen katsotaan olevan lainaa vanhasta pohjoisvenäläisestä sanasta dor, joka liittyi kaskiviljelyyn. Sanalla dor oli merkityksiä, kuten ’pelloksi tai niityksi raivattu alue’ ja ’raiviolla oleva uudisasutus’.
Itämerensuomalaisten kielten professori Lauri Posti on esittänyt, että Alastaron ja Ylistaron nimien jälkiosat viittaavat alueisiin, jotka olivat alun perin vanhempien asutusalueiden reunoille syntyneitä raivattuja uudismaita. Näitä alueita ei aluksi käytetty varsinaisina viljelysmaina, mutta ne muuttuivat myöhemmin peltoviljelyksiksi. Nimien alkuosat määräytyivät alueiden sijainnin perusteella: Loimijoen yläjuoksulla sijaitsi Ylistaro ja alajuoksulla Alastaro.
Myös Pohjanmaalla sijaitsevaa Vähääkyröä on nimitetty Alastaroksi.http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=640&TYPE=HTML Vähänkyrön naapurikunnan Isokyrön nimi on ollut historiallisesti Ylistaro ennen Ylistaron kappeliseurakunnan perustamista.
Luonnonympäristö
pienoiskuva|300px|Alastarolle tyypillinen peltonäkymä.Alastaron luonnonympäristöä hallitsee sen alueen keskiosissa Kokemäenjoen suurin sivujoki Loimijoki, joka virtaa Alastaron alueen halki kaakosta Loimaalta luoteeseen Vampulaan. Loimijoen sivujokia Alastarolla ovat idästä Loimijokeen Alastarolla laskeva Loimijoen suurin sivujoki Kojonjoki, etelästä Loimijokeen Alastarolla laskeva Niinijoki ja Oripäästä alkunsa saava, Alastaron alueella virtaava Hanhijoki. Alastaron alueen pohjoisosiin ulottuvat lisäksi Loimijoen Vampulassa ja Huittisissa virtaavan sivujoen Kourajoen latvahaarat.
Alastaron länsiosaa Virttaan kylän ympäristössä hallitsee Säkylän ja Mellilän väliseen harjujaksoon kuuluva laaja Virttaankangas, joka on tullut tunnetuksi muun muassa Alastaron moottoriradasta, varalaskupaikastaan, Turun seudun tekopohjavesihankkeesta ja ulkoiluun tarkoitetusta harjureitistöstään. Virttaankankaan lounaispuolelta vedet virtaavat Pyhäjokea myöten Säkylän Pyhäjärveen. Harjun lounaisrinteellä aivan Oripään rajalla sijaitsee Myllylähde.
Historia pienoiskuva|Kartta Loimaan alueliitoksista. Alastaro erotettin Loimaan maalaiskunnasta vuonna 1869. 1956 Alastaroon liitettiin alueita Oripäästä ja Alastaron erillisalueita Oripäähän. Orisuon ja Kyykönmaan erillisalueet liitettiin Alastarosta Loimaan kuntaan 1982. Mälläisten kylässä on yli 3 000 vuotta vanhoja vasarakirveskulttuurin aikaisia asuinpaikkoja, joista on löydetty nuorapainantein koristeltuja saviastioita ja niiden palasia sekä reiällisiä, veneen muotoisia vasarakirveitä. Näitä löytöjä on pidetty niin merkittävinä, että muualtakin tavattua nuorakeramiikkaa nimitettiin aiemmin Alastaron keramiikaksi.
Pysyvä asutus Alastaron seudulle muodostui rautakaudella, vaikka nykyiset kylät ovat peräisin vasta 1300-luvulta. Alastaron verokunta eli neljännes, johon kuului 14 kylää ja 80 taloa, oli 1500-luvulla osa Loimaan suurpitäjää. Perimätiedon mukaan Alastaro olisi kuulunut alun perin Säkylään, mutta vuonna 1688 siitä muodostettiin Loimaan kappeli. Senaatin vuonna 1861 antaman päätöksen nojalla Alastarosta tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1869, jolloin myös Alastaron kunta aloitti toimintansa. Kun Loimaalle vuonna 1837 valmistui uusi kirkko, alastarolaiset ostivat vanhan kirkon ja siirsivät sen nykyiselle paikalleen, jossa se otettiin käyttöön vuonna 1841. Kirkkoa uudelle paikalle rakennettaessa siihen lisättiin torni. Hautausmaalla olevan Pro Patria-muistomerkin on veistänyt Wäinö Aaltonen.
Virttaan (aikaisemmin Virtsanojan) rukoushuonekunta on perustettu vuonna 1806 ja siellä oleva puukirkko on valmistunut vuonna 1845. Osa Alastaroa kuului Huittisten Huhtamon rukoushuonekuntaan.
Historiallinen Huovintie kulki Alastaron länsiosassa Virttaankangasta pitkin. Suomen päätieverkon numeroinnin yhteydessä 1930-luvun lopulla Loimaalta Alastaron kirkonkylän kautta Vampulaan kulkevasta maantiestä tuli valtatie 2 sekä Oripäästä Virttaan kautta Vampulaan kulkevasta maantiestä valtatie 9. Valtatie 2 ei kulkenut uudelleen rakennettuna enää Alastaron alueella, ja 1960-luvun alkuvuosina uudelleen rakennettu valtatie 9 numeroitiin myöhemmin kantatie 41:ksi. Vuonna 1965 valmistui kirkonkylään uusi kunnan virastotalo, jossa toimii myös kirjasto.
Alastaron perinteitä vaalii vuonna 1952 perustettu kotiseutuyhdistys Alastaro-seura.
Alastarolla toimi vuoden 2009 kuntaliitokseen asti itsenäinen evankelisluterilainen Alastaron seurakunta, jonka jäsenmäärä oli noin 3 000. Kuntaliitoksen myötä siitä tuli Loimaan seurakuntaan kuuluva kappeliseurakunta. Lauroisten kylässä sijaitsee SLEY:n rukoushuone.
Liikenne Alastaron tärkeimmät liikenneväylät ovat kantatie 41 ja Loimaan ja Säkylän välinen seututie 213, jotka risteävät Virttaalla. Kantatie 41:llä on Virttaankankaalla lentokoneiden varalaskupaikka. Lähin rautatieasema on Turku–Toijala-radalla Loimaalla. Alastaro on tunnettu moottoriradastaan.
Etäisyyksiä Alastarolta 23px Helsinki 160 km 23px Huittinen 30 km 23px Loimaa 15 km 23px Pori 95 km 23px Tampere 95 km 23px Turku 65 km Kylät ja kulmakunnat
Alastarolla on 25 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):
Anninen Auvainen Hennijoki Hintsala Ilola Kankare Kojo Koski Lauroinen Mälläinen Männistö Mökköinen Niinijoensuu
Pispala Reitola Sikilä Suutarla Tammiainen Vahvala Vammala Virttaa Vuolle Vännilä Ämmäinen
Kulmakuntia ovat lisäksi Hanhijoki, Seikunmaa ja Ylhäinen.
Hallinto ja politiikka
Alastaron kunnanvaltuustossa oli 21 paikkaa. Valtuuston suurin puolue oli keskusta, jolla oli hallussaan kymmenen paikkaa kaudella 2005–2008.Tilastokeskus: Kuntavaalit, puolueiden kannatus, 1976–2021
Kulttuuri
Murre Alastaron alueella puhutun kielen perustana on Ala-Satakunnan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden ryhmään. Ala-Satakunnan murretta puhutaan paikallisin variaatioin Kokemäen ja Huittisten emäpitäjien alueella.
Ruokakulttuuri Alastaron pitäjäruoiksi äänestettiin 1980-luvulla saletti eli silakaton rosolli keitetyn sianlihan kera sekä puolukkapöpörä.Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat. Helsinki: Patakolmonen Ky. S. 18. Tunnettuja alastarolaisia
Luettelo tunnetuista loimaalaisista sisältää tunnettuja henkilöitä, jotka ovat kotoisin Loimaalta, Loimaan kunnasta, Alastarolta, Mellilästä tai Metsämaalta.
Lähteet
Aiheesta muualla
Väestö- ym. tilastotietoa Alastarosta. Kunnat.pihkala.info. Alastaro-Seura ry Alastaron moottorirata
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit