Abortti eli raskaudenkeskeytys on Suomessa sallittu monista syistä, ja sillä on pitkä historia, kuten muuallakin maailmassa. Vuoden 2023 lakiuudistuksen jälkeen raskaudenkeskeytys voidaan tehdä raskaana olevan pyynnöstä, jos raskaus on kestänyt alle 12 viikkoa. Tällöin raskaana olevan oma tahto siis riittää.
Historia Raskaudenkeskeytyksiä on tehty kautta historian, mutta lääkärin etiikka on suhtautunut niihin perinteisesti torjuvasti. Vuoden 460 eaa. Hippokrateen valaa pidetään lääketieteen ohjeiston perusmallina. Siinä vakuutetaan: "En tule antamaan naiselle sikiötä tuhoavia aineita". Hippokrateen valan on kuitenkin korvannut vapaaehtoinen lääkärivala.
Ennen vuotta 1950 Suomessa ei ollut varsinaista aborttilakia vaan raskaudenkeskeytys hyväksyttiin vain lääketieteellisin perustein eli kun äidin tai lapsen henki tai terveys oli vaarassa. Vuonna 1950 tuli voimaan laki, joka mahdollisti abortin myös sikiön vammaisuudesta tai sairaudesta johtuen sekä eettisin perustein, kuten raiskauksen tai sukurutsan vuoksi. Tällöin laillisia abortteja tehtiin noin 4 000–8 000 vuodessa. Laittomien raskaudenkeskeytysten takia vaadittiin aborttilakiin edelleen vapauttamista. Laittomat abortit aiheuttivat äitiyskuolemia, terveysongelmia ja hedelmättömyyttä. Laittomien aborttien määrän arvioitiin Aborttilakikomitean mietinnön ja tulehduksellisia keskenmenoja hoitavien lääkärien mukaan olevan noin 18 000–40 000.
Vuonna 1970 tuli voimaan uusi aborttilaki, jossa abortin saattoi tehdä sosiaalisin perustein, jolloin lapsen synnyttäminen ja hoito olisi huomattava rasitus. Abortin sai tehdä myös alle 17-vuotias, yli 40-vuotias tai neljä lasta synnyttänyt äiti.https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00166 Laki hyväksyttiin eduskunnassa äänin 113–56. Silloisen lääkintöhallituksen antaman ohjeen mukaan abortin tuli olla täysin vapaasti saatavissa naimattomille, leskille ja eronneille. Vuotta 1973 voidaan pitää aborttien huippuvuotena, jolloin tilastoituja abortteja tehtiin yli 23 000 ja josta lähtien aborttien määrä on tasaisesti laskenut ehkäisymenetelmien kehittymisen myötä.
Suomessa aborttilainsäädäntö uudistui 1. syyskuuta 2023. Uudistuksen myötä nainen saa abortin sitä pyytäessään, kun raskaus on kestänyt alle 12 viikkoa. Tällöin aborttia ei tarvitse perustella tai hankkia kahden lääkärin lausuntoa.
Raskauden keskeytyksen edellytykset Vuoden 2023 lakiuudistuksen myötä raskaana olevan oma tahto riittää perusteluksi abortille eikä muita perusteluita vaadita, jos raskaus on kestänyt alle 12 viikkoa. Ennen lainmuutosta Suomessa raskaudenkeskeytykseen vaadittiin kahden lääkärin lausunto, mutta käytännössä jokainen ennen 12. raskausviikkoa pyytävä sai abortin, sillä naisen oma kokemus raskauden ja synnytyksen rasittavuudesta riitti, ja rasitusta ei arvioinut kukaan ulkopuolinen.Yli 90 prosenttia aborteista tehdään Suomessa niin sanotuista sosiaalisista syistä. Ne on laissa määritelty näin: Raskaus voidaan tämän lain säännöksiä noudattaen naisen pyynnöstä keskeyttää, kun hänen tai hänen perheensä elämänolot ja muut olosuhteet huomioon ottaen lapsen synnyttäminen ja hoito olisi hänelle huomattava rasitus.
Käytännössä rasitusta ei kukaan ulkopuolinen arvioi. Naisen sana riittää. Laki on siis tiukka, mutta tulkinta vapaa. HS 24.2.2013 Tämänhetkisen lain mukaan raskaudenkeskeytykseen tarvitaan alle 12 viikon tapauksissa enää vain yhden lääkärin arviointi raskauden tilasta, kun taas yli 12 viikkoa kestäneissä raskauksissa raskaudenkeskeytykseen vaaditaan edelleen kahden lääkärin myönteinen päätös tai Valviran lausunto. Raskaudenkeskeytyksen saa suorittaa vain luvan saanut sairaala.
Lain mukaan raskaus voidaan naisen pyynnöstä keskeyttää 12. raskausviikon jälkeen, jos lapsen synnyttäminen ja hoito olisi kohtuuton rasitus, lapsi on saanut alkunsa raiskauksesta, äiti on yli 40-vuotias tai alle 17-vuotias, naisella on jo neljä lasta tai jos sikiön epäillään olevan vammainen. Jos raskaus ollaan keskeyttämässä siksi, että lapsen synnyttäminen ja hoito olisi huomattava rasitus, voidaan tarvittaessa pyytää esimerkiksi sosiaaliviranomaisen tai kätilön selvitys naisen ja hänen perheensä elämänolosuhteista. Tällöin abortin voi tehdä 20. raskausviikkoon asti. Mikäli sikiöpoikkeavuuteen liittyy vaikea sikiön sairaus tai ruumiinvika, voi abortin tehdä 24. raskausviikkoon asti. Myöhempään raskaudenkeskeytykseen tarvitaan aina Valviran myöntämä lupa. Takarajan suhteuttamiseksi nuorin tunnettu eloonjäänyt keskonen on syntynyt 21. raskausviikolla.
Lain seitsemännen pykälän mukaan ennen raskauden keskeyttämistä koskevan päätöksen tekoa on lapsen isälle varattava tilaisuus esittää käsityksensä asiassa. Isän kanta ei ole asiassa kuitenkaan sitova tai ratkaiseva. Raskaudenkeskeytystä harkitsevalla ja toisella vanhemmalla on oikeus psykososiaaliseen tukeen. Raskausviikkoon 12 asti keskeytysmenetelmä voi olla kirurginen tai lääkkeellinen ja raskausviikon 12 jälkeen ainoastaan lääkkeellisesti käynnistetty synnytys. Vuonna 2023 kaikista raskaudenkeskeytyksistä 99,1 prosenttia tehtiin lääkkeellisesti.
Raskaudenkeskeytysten määrä Suomessa
Raskaudenkeskeytysten tämänhetkinen määrä Vuonna 2025 Suomessa tehtiin lähes 9 100 raskaudenkeskeytystä eli 7,6 keskeytystä tuhatta 15–49-vuotiasta naista kohti. Aborttien määrä on vuosikymmenten aikana pysynyt vakaana tai laskenut, koska alle 20-vuotiaille tehtyjen keskeytysten väheneminen vuodesta 2004 alkaen.
Nuorten raskaudenkeskeytykset Nuorten raskaudenkeskeytysten määrä kääntyi kasvuun 1990-luvun puolivälissä. Nuorten raskaudenkeskeytysten määrän kasvuun reagoitiin muun muassa poistamalla jälkiehkäisyn reseptipakko 15 vuotta täyttäneiltä vuonna 2002 ja tekemällä seksuaalikasvatuksesta pakollinen osa koulujen opetussuunnitelmaa vuonna 2001.
Raskaudenkeskeytysten kehitystä Vuonna 2013 abortteja tehtiin yhdeksän prosenttia vähemmän kuin 2000-luvun alussa, jolloin raskaudenkeskeytysten määrä vuositasolla oli noin 10 000. Suurin osa, vuonna 2014 noin 95 prosenttia, raskaudenkeskeytyksistä Suomessa tehtiin lääkkeellisellä menetelmällä.
Vuonna 2014 raskaudenkeskeytysten määrä putosi jo alle kymmeneen tuhanteen, ja niiden määrä oli 9 780. Toistuvien aborttien määrä sen sijaan kasvoi etenkin nuorimmissa ikäluokissa. Eniten abortteja vuonna 2014 naisten määrään suhteutettuna tehtiin Ahvenanmaalla ja vähiten Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä. Vuonna 2014 toistuvat raskaudenkeskeytykset kattoivat 36 prosenttia kaikista aborteista. Toistuvien raskaudenkeskeytysten ehkäisemiseksi naiselle suunnitellaan sopiva ehkäisymenetelmä raskaudenkeskeytyksen jälkeen.Raskaudenkeskeytykset 2014. Thl, julkari.fi
Vuonna 2018 tehtiin noin 8 602 raskaudenkeskeytystä eli 7,6 keskeytystä tuhatta hedelmällisyysikäistä (15–49-vuotiasta) naista kohti. Keskeytysten kokonaismäärä oli matalin vuoden 1970 jälkeen. Erityisesti alle 20-vuotiaille tehtyjen keskeytysten määrä on vähentynyt merkittävästi. Vähiten abortteja tehtiin vuosina 2018 ja 2019 Vaasan sairaanhoitopiirissä.
Vuonna 2019 tehtiin noin 8 700 raskaudenkeskeytystä eli 7,7 keskeytystä tuhatta hedelmällisyysikäistä (15–49-vuotiasta) naista kohti. Usean vuoden yhtäjaksoisen laskun jälkeen keskeytysten määrä pysyi vuonna 2019 ennallaan verrattuna edelliseen vuoteen. Keskeytysten määrä oli kuitenkin yhä merkittävästi matalampi kuin 1990- ja 2000-luvuilla.
Imukaavinta ja lääkkeellinen raskaudenkeskeytys Vuonna 2014 noin viisi prosenttia raskaudenkeskeytyksistä Suomessa tehtiin imukaavintana. Vuonna 2018 määrä oli enää alle kolme prosenttia. Vuonna 2023 kaikista raskaudenkeskeytyksistä vain 0,9 prosenttia tehtiin imukaavintana ja 99,1 prosenttia lääkkeellisesti.
Raskaudenkeskeytyksen syyt Suomessa Vuoden 2023 lakiuudistuksen myötä raskaana olevan ei tarvitse perustella raskaudenkeskeytystä raskauden kestäessä alle 12 raskausviikkoa. Perinteisesti raskaudenkeskeytykset tehdään pääasiassa erilaisista sosiaalisista syistä, eli kun raskaana olevalla naisella hänen itsensä tai hänen perheensä elämänolot ja muut olosuhteet huomioon ottaen lapsen synnyttäminen ja hoito olisi hänelle huomattava rasitus. Tämän lisäksi abortteja tehdään myös esimerkiksi siitä syystä, että raskaus on saanut alkunsa raiskauksesta, odottava äiti on yli 40-vuotias tai alle 17-vuotias, hänellä on jo neljä lasta tai jos sikiölle epäillään kehittyvän sairaus tai ruumiinvika. Raskaudenkeskeytyksiä tehdään myös lääketieteellisistä syistä, kun äidin terveys tai henki on vaarassa.
Ennen vuoden 2023 lakiuudistusta Esimerkiksi vuonna 2013 huomattavan suuri osa, 91,8 prosenttia, aborteista tehtiin sosiaalisista syistä. Toiseksi yleisin syy oli raskaana olevan yli 40 vuoden ikä (3,1 %). Kolmanneksi yleisin syy oli raskaana olevan alle 17 vuoden ikä (2,4 %). Raskaudenkeskeytys voidaan nykyisin tehdä myös ultraäänikuvauksessa todetun sikiövaurion perusteella (3,4 %, 2013).
Keskustelua Suomessa yli 90 prosenttia aborteista tehdään sosiaalisista syistä. Koska ennen vuoden 2023 lakimuutosta pelkkä naisen oma tahto ei riittänyt perusteeksi, osa naisista koki, että heidän piti kyetä esittämään lääkärikohtaamisissa jokin omaa halua hyväksytympi, lain edellyttämä syy. Näistä monelle jäi ikäviä kokemuksia kohtaamisesta lääkärin kanssa keskustelusta.Aborttilaki vanhentunut, Tulva.fi 3/2008 Psykologi Viveka Kaurasen mukaan suurin osa selviytyy abortista hyvin eikä kadu. Osa naisista kokee abortin voimaannuttavana kokemuksena, joka vahvistaa käsitystä omasta vastuullisuudesta."Abortista selviytyy", Sanna-Kaisa Hongisto, Seura 21.7.2011 Teini-iässä tehty abortti ei lisää mielenterveysongelmia.
Abortista väitelleen Salome Tuomaalan mukaan vanha laki antoi Suomessa lääkärille enemmän valtaa kuin naiselle itselleen ja esti naista olemasta eettinen toimija tilanteessa."Vaienneet naiset", Anna 19, 12.5.2011, sivu 33 Tuomaalan mielestä Suomessa pitäisi Ruotsin ja Tanskan tavoin sallia abortti ilman erityistä syytä."Huonon ihmisen hyvä päätös", Helsingin Sanomat, Ihmiset, 23.4.2011, sivu C10
Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa ihmettelee sitä, että sikiöihin ja hedelmöittyneisiin munasoluihin suhtaudutaan "kuin ne olisivat täysivaltaisia yksilöitä". Hallamaan mielestä kenestäkään ei tule ihmistä ilman toisia ihmisiä, ja sikiöiden ja tsygoottien pitäminen yksilöinä on "hirveän individualistinen suhtautumistapa".
Kansanedustaja Päivi Räsänen kertoi Paavalin synodin kirkkopäivillä vuonna 2008, että Raamattu antaa painavat perusteet vastustaa aborttia kaikissa oloissa. Ainoa poikkeus olisi valinta äidin ja sikiön hengen välillä.Gladiolus, kansanedustaja Päivi Räsänen, esitelmä Paavalin synodin kirkkopäivillä palmusunnuntaina 2008. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat ovat Rakkauden Lahja -kannanotossaan vuonna 2008 todenneet, että ihmiselämä vaatii suojelua jo sikiövaiheessa, ja että "lupa elämän tuhoamiseen tulee rajoittaa vakaviin poikkeustilanteisiin".Rakkauden lahja – Piispojen puheenvuoro perheestä, avioliitosta ja seksuaalisuudesta
Pro life -liike on poliittinen liike, joka vastustaa abortteja ja kannattaa niiden kieltämistä tai rajoittamista.
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Abortti Infopankki.fi. Vuoden 1970 aborttilaki huomioi myös elämänolot Ylen Elävä arkisto. Berner, Anna-Sofia: Jonkun se on tehtävä HS.fi. 24.2.2013. Kauranen, Viveka: Abortti ja psyykkinen hyvinvointi. Terveyskirjasto.fi. 21.6.2016. Raskaudenkeskeytykset Väestöliitto. Käypä hoito: Raskaudenkeskeytys lääkkein tai kirurgisesti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Laki raskauden keskeyttämisestä. Asetus raskauden keskeyttämisestä.
Suomi Luokka:Terveys Suomessa Luokka:Naisten oikeudet Suomessa