Juho Mauri Angervo (29. heinäkuuta 1904 Helsinki – 28. elokuuta 1965 Tukholma) oli suomalainen filosofian tohtori, säätieteilijä ja säveltäjä.Kuka kukin on 1954
Angervon vanhemmat olivat lääkintäeversti Vilho Angervo ja Anna Maria von Köthen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1920 ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1924, tohtoriksi Berliinin Friedrich-Wilhelms-Universitätistä 1930 sekä Suomessa lisensiaatiksi 1947 ja tohtoriksi 1948. Angervo opiskeli myös Helsingin musiikkiopistossa 1920–1928 sekä ulkomailla Wienissä 1926 ja Berliinissä 1928–1930.
Angervo oli Ilmatieteellisessä keskuslaitoksessa vt. vanhempana apulaisena 1924–1928, vt. osastonjohtajana ja vanhempana apulaisena 1931–1947 sekä osastonjohtajana vuodesta 1947 alkaen. Hän oli myös muusikko ja säveltäjä.
Juho Angervo oli naimisissa vuodesta 1933 Emilie Elisabeth Hannulan kanssa. Heidän lapsiaan ovat näyttelijä, ohjaaja ja teatterinjohtaja Sointu Angervo ja viulisti-kapellimestari Ari Angervo. Oman perheen kanssa elämänkaari musiikkia, Kaleva 3.10.2004
Teoksia Nimellä J. M. Angervo: Einige Formeln für die numerische Vorausbestimmung der Lage und Tiefe der Hoch- und Tiefdruckzentra. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series A 28, 10. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1928 Entwicklung der Funktionen in Partialproduktreihen, Friedrich-Wilhelms-Universitätin väitöskirja. Berlin 1930 Ohjeita sääsähkösanomien laatimista varten. Valtion meteorologisen keskuslaitoksen ohjeita ja tiedonantoja, Helsinki 1931, 3. painos 1939 Eri säätilojen ilmoista. Helsinki 1932 Pyörremyrskyistä, erikoisesti 4 p:nä elok. 1932 maassamme raivonneista. Helsinki 1932 Vesihöyryn tiivistystulosten (hydrometeorien) ja eräiden läheisten ilmiöiden määritelmät : (kansainvälisen komitean ehdoitus polaarivuodeksi 1932-33) ; suomeksi toimittanut ja Suomen oloihin sovittanut J. M. Angervo. Valtion mereorologisen keskuslaitoksen ohjeita, Helsinki 1932 Lappeenrannan ilmastosta erikoisesti kesäaikana. Lappeenrannan kaupunki, Lappeenranta 1937 Suomen ilmasto-oloista erikoisesti polttoturveteollisuuden määrääminä aikoina : säähavaintojen järjestämisestä suoalueille. Polttoturvetoimikunnan julkaisuja n:o 2. Akateeminen kirjakauppa, Helsinki 1943 Maapallon ilmastot ; kirj. J. M. Angervo, Iivari Leiviskä. WSOY 1944 Eine neue Klimakarte der Erde nach Köppenschen Klassifikation. Ilmatieteellisen keskuslaitoksen toimituksia 23. Helsinki 1944 Eine Lösung der Hesselbergschen Bewegungsgleichungen nebst Stromlinien im Tief- und Hochdruckgebiet, Helsingin yliopiston väitöskirja. Ilmatieteellisen keskuslaitoksen toimituksia 27. Helsinki 1946 Über die Bewegung der Luft in einem Hochdruckgebiet. Ilmatieteellisen keskuslaitoksen toimituksia 29. Helsinki 1947 Helsingin sadeolot 1845-1944. Fennia 70, 6. Societas geographica Fenniae, Helsinki 1948 Sääopin perusteet. WSOY 1948 Tampereen ilmasto. Tampere-seuran julkaisuja 9. Tampere 1948 Lyhyt sääoppi ja säänennustajan opas lähinnä Suomen oloja silmällä pitäen. Otava 1962
Lähteet
Aiheesta muualla J. M. Angervon lehtiartikkeleita: Pyörremyrskyistä maassamme ja vähän muuallakin, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 20.8.1933, nro 34, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Pilvet syöksevät tulta ja vettä, Suomen Kuvalehti, 4.8.1934, nro 32, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Pilvet puhuvat, Suomen Kuvalehti, 18.8.1934, nro 34, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Välimerenmaiden lämpimät, kesällä kuivat ilmastot, Helsingin Sanomat, 2.9.1934, nro 235, s. 29, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Kuura ei ole huurretta, Suomen Kuvalehti, 17.12.1934, nro 51-52, s. 44, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Afrikan ilmasto-oloista, Helsingin Sanomat, 30.12.1934, nro 351, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Keski- ja Etelä-Amerikan ilmasto-oloista, Helsingin Sanomat, 2.6.1935, nro 146, s. 26, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Minkä vuoksi syksyt ja talvet viime vuosina olleet niin lämpimiä?, Helsingin Sanomat, 9.1.1936, nro 7, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Etelä-Aasian ja Australian ilmasto-oloista, Helsingin Sanomat, 3.5.1936, nro 118, s. 30, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Suomen kesän lämpöoikut. Viime heinäkuun hellekaudet olivat varsinkin Itä-Suomessa aivan erikoisia. Kesäkuun keskilämpö Inarissa oli puoli astetta korkeampi kuin tavallisissa oloissa Helsingissä, Helsingin Sanomat, 27.8.1936, nro 230, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Kangastuksista ja muutamista muista ilmakehän valoilmiöistä, Seura, 8.12.1937, nro 49, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomalaiset meteorologit Luokka:Suomalaiset säveltäjät Luokka:Vuonna 1904 syntyneet Luokka:Vuonna 1965 kuolleet